Kaikki opioidiriippuvaiset eivät tiedä miten henkeä pelastavaan hoitoon voi hakeutua

Keskeisimmät syyt olla hakeutumatta hoitoon ovat kyselytukimuksen mukaan, koska hoitoon hakeutuminen on liian vaikeaa ja hoito liian sitovaa. Hoitoon hakeutumisen esteenä ovat myös pelko viranomaisseuraamuksista ja haluttomuus kertoa huumeiden käytöstä.

- Tämä on hoitojärjestelmille peiliin katsomisen paikka, toteaa Addiktum Oy:n toimitusjohtaja, päihdepsykiatri Antti Mikkonen. – Opioidikorvaushoito on tutkitusti tehokkain tarjolla oleva hoitomuoto opioidiriippuvuuteen. Se vähentää yliannoskuolemia ja kohentaa opioidiriippuvuudesta käsivien työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksessa esille noussut hoidon sitovuus liittyy ennenkaikkea tiettyjen korvaushoidossa käytettävien lääkkeiden päivittäiseen annosteluun valvotusti hoitoyksiköissä.

- Vuodesta 2019 alkaen päivittäin annosteltavien lääkkeiden vaihtoehtona on ollut pitkävaikutteinen injektiona annettava lääkehoito. Injektioiden käyttöä tulisi entisestään lisätä hoidon sitovuuden vähentämiseksi ja hoidon ulkopuolella olevien opioidiriippuvaisten saamiseksi henkeä pelastavan hoidon piiriin. Erityisen huolestuttavaa on se, että kaikille opioidiriippuvuudesta kärsiville ei ole selvää, kuinka hoidon piiriin hakeudutaan. Hoitopalveluista tiedottamista pitää lisätä ja huumeriippuvuuteen liittyvää häpeäleimaa tulee vähentää, summaa Mikkonen.

Korvaushoitoon hakeutumisen haasteet -kyselytutkimus jatkuu tammikuuhun 2022 saakka. Tutkimus toteutetaan 16 terveysneuvontapisteessä, jotka sijaitsevat kymmenessä eri kaupungissa ympäri Suomea. Tutkimuksen toteuttaa Oriola Finland Oy:n tutkimusosasto ja rahoittaa Camurus AB.

Kynnys päästä opioidikorvaushoitoon on liian korkea, vaikka hoito ehkäisisi huumekuolemia

- Korvaushoitoon hakeutuneiden potilaiden määrä Suomessa on viime vuosina noussut, mutta samaan aikaan on myös opioidiriippuvuus maassamme rajusti kasvanut. Erityisesti monissa suurissa kaupungeissa hoitoon pääsyn kynnys on edelleen liian korkea. Myös korona-aika on monin paikoin entisestään heikentänyt opioidiriippuvaisten tilannetta.

- Huumekuolemat ovat THL:n mukaan voimakkaasti lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Viime vuonna huumemyrkytyksiin kuoli 228 henkilöä eli noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleista 76 oli vuonna 2020 alle 25-vuotiaita, kun edellisenä vuonna alle 25-vuotiaita nuoria kuoli huumemyrkytykseen 56. Viime vuosina nuorten osuus huumemyrkytyskuolemissa on meillä Suomessa rajusti kasvanut Tätä vanhempien huumekuolemat ovat pysyneet edellisten vuosien tasolla. Huumekuolemia voitaisiin kuitenkin tehokkaasti ehkäistä turvaamalla huumeita ongelmallisesti käyttäville henkilöille matalan kynnyksen palveluita sekä nopea hoitoon pääsy, toteaa Mikkonen

Viimeistä tietoa ja hyviä toimintamalleja

- Kannamme vastuuta alan kehityksestä ja siksi järjestämme Addiktumin korvaushoitopäivät vuosittain. Haluamme koota opioidikorvaushoidon parissa työskentelevät ammattilaiset yhteen kuulemaan viimeisintä tietoa alalta. Samalla verkostoidumme ja jaamme hyviksi koettuja toimintamalleja, joita eri yksiköissä on kehitetty ja sovellettu, kertoo Mikkonen.

Tänä vuonna korvaushoitopäivien teemoina olivat Opioidikorvaushoito tänään ja Korvaushoitopotilaan kokonaisvaltainen hoito, joiden puitteissa on seurattu mielenkiintoisia esityksiä korvaushoitolääkitysten uutuuksista, opioidikorvaushoidosta vankiloissa, päihdetyössä jaksamisesta, korvaushoitoon hakeutumisen haasteista, psykopatiasta ja aivojen opioidijärjestelmästä, kroonisen kivun hoidosta sekä C-hepatiitin hoitopolusta.

- Addiktum haluaa toiminnassaan ja käyttämissään hoitotavoissa olla alan kehityksen kärjessä. Yritys otti ensimmäisten joukossa Suomessa ja koko Euroopassa klinikoillaan käyttöön pitkävaikutteisen buprenorfiini-injektiohoidon aiemman tablettimuotoisen lääkityksen vaihtoehdoksi vuoden 2019 tammikuussa. Noin kolme vuotta käytössä olleet injektiomuotoiset korvaushoitolääkkeet, joita annetaan pistoksina kerran viikossa tai kuukaudessa, ovat tarjonneet joustavan vaihtoehdon lääkehoidon toteuttamiseen osana potilaan kokonaisvaltaista kuntoutusta. Eikä lääkettä valu katukauppaan. Injektiohoidon myötä koronapandemian aikana on myös voitu välttää aiempaan päivittäiseen lääkkeenjakamiseen liittyviä toistuvia fyysisiä kontakteja. Myös tämä on lisännyt injektiohoidon käyttöä korvaushoitoklinikoilla, tiivistää Mikkonen

Opioidien ongelmakäyttö on kasvanut Suomessa viime vuosina. Vuonna 2017 Suomessa oli arviolta 31 100-44 300 opioidien ja amfetamiinin ongelmakäyttäjää, joista 23 500-29 500 oli opioidien ongelmakäyttäjiä1. Opioidiriippuvuus on pitkäkestoinen krooninen aivosairaus, johon ainoana huumausaineriippuvuuksista on saatavilla lääketieteelliseen näyttöön perustuva täsmähoito, opioidikorvaushoito. Asantuntija-arvion mukaan korvaushoidon piirissä Suomessa on tällä hetkellä noin 5500-6000 henkilöä.

1Huumetilanne Suomessa THL-raportti Suomessa /THL raportti 13/2020