UM: Suomalaisille kansalaisjärjestöille rahoitusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen
Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Vuosittain ohjelmatuen suuruus on noin 69 miljoonaa euroa.
”Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut globaalisti. Tämä kehityskulku uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ohjelmatuki mahdollistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja niiden yhteistyökumppaneiden työn kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi kehittyvissä maissa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ vaikuttaa merkittävästi Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tukee kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Tällä työllä on erityistä vaikuttavuutta esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämisessä, kuten silpomisen vastaisessa työssä, lapsiavioliittojen ehkäisemisessä, sukupuolittuneen väkivallan torjumisessa ja vammaisten naisten työllistymisessä.
Lisäksi laadukas koulutus, vammaisten lasten koulunkäynti, opetus omalla äidinkielellä ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen korostuvat ohjelmissa. Järjestöjen ohjelmat tukevat myös yhdenvertaista yhteiskunnallista osallistumista, lisäävät ihmisten tietoa oikeuksistaan ja vahvistavat paikallisyhteisöjen kapasiteettia. Järjestöjen ohjelmissa toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi on huomioitu entistä vahvemmin ja ohjelmien kautta tuetaan lisäksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tukea osoitetaan myös ihmisoikeus- ja ympäristöpuolustajien aseman parantamiseen.
Ohjelmatuen kautta rahoitettavasta työstä valtaosa toteutetaan vähiten kehittyneissä maissa. Maantieteellisesti ohjelmat keskittyvät Afrikkaan, etenkin Itä-Afrikkaan. Lisäksi ohjelmatyötä tehdään Aasian, Latinalaisen Amerikan, Keski-Aasian ja Itä-Euroopan maissa.
Ohjelmatuki edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja sen kantavaa periaatetta, jonka mukaan ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen.
”Tarvitsemme luotettavia ja osaavia kumppaneita globaaliin vastuun kantamiseen. Erityisen arvokasta on järjestöjen pitkäjänteinen työ kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksien edistämiseksi. Järjestöjen työn kautta voimme esimerkiksi vaikuttaa lasten laadukkaaseen koulutukseen, äitiysterveyteen, katastrofivalmiuteen, toimeentulon edistämiseen ja yrittäjyyden tukemiseen. Järjestöjen työn painoarvo korostuu entisestään koronapandemian ja globaalien haasteiden myötä”, toteaa Skinnari.
Ohjelmatukea myönnetään 23 suomalaiselle kansalaisjärjestölle niiden kehitysyhteistyöhön:
Abilis-säätiö, CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation, Fida International ry, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo ry, Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS), Kirkon ulkomaanapu (KUA), Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen rahasto sr, Suomen YMCA:n liitto (NMKY), Pelastakaa lapset ry, Plan International Suomi, Reilu Kauppa ry, Siemenpuu-säätiö sr, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti (SPR), Suomen World Vision (SWV), Taksvärkki ry, Vammaiskumppanuus, Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) ja Väestöliitto.
Ohjelmatuen hakukierros toteutettiin kaksivaiheisena avoimena hakuna. Ohjelmatuki on valtionavustuslain mukaista harkinnanvaraista rahoitusta suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeiden ja toiminnan monivuotisille ohjelmallisille kokonaisuuksille, joilla on selkeästi määritellyt tulostavoitteet ja pitkän aikavälin kehitysvaikutus. Tällä ohjelmakaudella tuen osuutta voi aiempaa joustavammin varata esimerkiksi koronapandemian edellyttämiin toimintaympäristöä koskeviin erityisiin toimenpiteisiin, yritysyhteistyön tai muiden monitoimijayhteistyömallien kehittämiseen tai kansainvälisen tai yksityisen rahoituksen järjestöltä edellyttämään rahoitusosuuteen.
Liite: Myönnöt järjestöille
Lisätietoja:
Mikko Autti, diplomaattiavustaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kabinetti, puh. +358 295 350 034.
Riina-Riikka Heikka, yksikön päällikkö, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisyhteiskuntayksikkö, puh. +358 295 350 204.
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.
// KORJATTU TIEDOTE // VALTOSEN INFO PERUTTU //Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista9.1.2025 09:22:54 EET | Kutsu
Tiedoksi toimituksille Ulkoministeri Valtosen infotilaisuus toimittajille torstaina 9.1.2025 klo 18.25 Suomen aikaa on peruuntunut. Lisätiedot: tiedottaja Miia Vihola, puh. 0295 350 680 tai UM viestintäpäivystäjä, puh. 040 551 6571 Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista8.1.2025 18:00:24 EET | Kutsu
Ulkoministeri Elina Valtonen vieraili Ukrainassa 8. tammikuuta ja vierailee Moldovassa 9. tammikuuta. Ukrainassa tapaamisten aiheena olivat mm. Etyjin ja Suomen tuki Ukrainalle. Moldovassa Valtonen keskustelee mm. Moldovan energiatilanteesta ja Transnistrian konfliktista.
//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande
//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.
//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote
//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme