Opioidikorvaushoitoon pääsyä helpotettava

Opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa tällä hetkellä arviolta 24 000–29 000 henkeä. Diakonissalaitoksen Hoivan päihdepalveluiden ylilääkärin Outi Kuikanmäen varovainen arvio on, että heistä yli puolet hyötyisi korvaushoidosta, mutta silti vain runsaat 5 000 on hoidon piirissä.

Myös Euroopan mittakaavassa opioidikorvaushoitoa tarjotaan meillä vielä vähän tarpeeseen nähden: joissain Euroopan maissa, esimerkiksi Ranskassa, hoidon kattavuus on yli 80 prosenttia.

- Nykyään hoitoon pääsyn odotusaikoja säätelee hoitotakuu, jota kunnat kuitenkin tulkitsevat hyvin eri tavoin. Hoitoon hakeutumisen prosessi on edelleen liian pitkä ja jäykkä, Kuikanmäki sanoo.

Hoitoa matalalla kynnyksellä

Opioidiriippuvuus on krooninen aivosairaus, jossa keskushermosto on sopeutunut opioidien jatkuvaan runsaaseen vaikutukseen, eikä elimistö toimi normaalisti ilman niitä. Säännöllinen korvaushoitolääkitys estää vieroitusoireiden syntymisen ja ylläpitää henkilön toimintakykyä ilman huumaavaa vaikutusta. Korvaushoitolääkitys mahdollistaa myös  psykososiaalisen tuen ja hoidon yhteisössä.

Opioidiriippuvaisia on hoidettu opioideilla Suomessa jo yli 50 vuoden ajan. Varsinaiset vieroitus- ja korvaushoidot opiaatteja käyttäen aloitettiin 1995. Diakonissalaitoksella hoito aloitettiin vuonna 2001.

- Siirtyminen haittoja vähentävään työhön huumehoidossa oli suuri kulttuurinen muutos, joka avasi ovia hoitoon yhä useammalle. Silti yhä edelleen korvaushoito nähdään liian usein viimeisenä vaihtoehtona, johon ei haluttaisi turvautua, toteaa Diakonissalaitoksen Hoivan päihdepalveluiden palvelualuejohtaja Pirjetta Salomäki.

Saadakseen korvaushoitoa opioidiriippuvaisen henkilön on päästävä ensin hoidon tarpeen arviointiin, mikä edellyttää sitoutumista useisiin ennalta sovittuihin tapaamisiin palvelua tarjoavassa yksikössä.

- On mahdoton ajatus, että kadulla päihtyneenä elävän henkilön pitäisi hallita kalenteri ja kello, jotta hän saa tarvitsemaansa apua. Jos todella haluamme auttaa useampia riippuvuudesta kärsiviä ihmisiä, pitäisi korvaushoitoon kehittää matalan kynnyksen reitti, Outi Kuikanmäki huomauttaa.

Tehosta selvää näyttöä

Opioidiriippuvuuden hoitoa ohjaa kansallinen Käypä hoito -suositus. Silti moni pitää opioidiriippuvuutta yksilön valintana, ei sairautena.

- Ajatellaan, että on moraalisesti väärin käyttää opioidipohjaista lääkehoitoa riippuvuuden hoidossa, ja että vain lääkkeettömyys on niin sanottua oikeaa toipumista, Outi Kuikanmäki kuvaa.

- Unohdetaan myös, että korvaushoitokaan ei ole pelkkää lääkehoitoa, vaan hoito sisältää aina myös psykososiaalisen hoidon ja vertaistuen. Ja että moni asiakas elää korvaushoidon ansiosta normaalia arkea: opiskelee, käy töissä, huolehtii lapsistaan, Pirjetta Salomäki huomauttaa.

On olemassa kiistatonta näyttöä, että opioidikorvaushoito lisää hoidossa pysymistä, vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta, kuolleisuutta ja hiv-riskikäyttäytymistä. Puhumattakaan taloudellisesta näkökulmasta: päihdesairauksien hoitaminen on yhteiskunnalle aina halvempaa kuin hoitamatta jättäminen.

- Päihderiippuvuus on Suomessa kansantauti, katsomme sitten menneeseen, tähän hetkeen tai tulevaan. Kuntien tulisi ymmärtää korvaushoidon tarve ja tärkeys ja auttaa riippuvuudesta kärsiviä aktiivisesti hoidon piiriin, Salomäki toteaa.