Vastuullisjohtaja Sami Lundgren: Metsäteollisuuden tuottama lisäarvo ja uudet tuotteet ovat vastuullisuutta Monipuolinen puusto turvaa metsän monimuotoisuuden
Uudet tuotteet korvaavat fossiilisia
UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren näkee metsäteollisuuden tulevaisuuden tuovan ratkaisuja myös ilmastomuutokseen. - Kun painopaperi oli pitkään Suomen menestystekijä, nyt mennään taas johonkin uuteen. Tulevaisuudessa ei ole enää yhtä samanlaista metsäteollisuutta ja yhtä painopaperia ja sellua, vaan on erilaisia arvoa luovia tuotteita ja eri tuotesegmentteihin erikoistuneita yrityksiä. Uusien tuotteiden kehittäminen on hidasta, mutta niillä tulee olemaan suuri merkitys fossiilisten tuotteiden korvaajana.
- Metsäteollisuuden rakennemuutos on osavastaus myös ilmastomuutokseen. Meillä on maapallolla pian yhdeksän miljardia ihmistä, joille pitää tuottaa kestävästi uusiutuvia raaka-aineita. Meillä on tärkeä rooli tuottaa vastuullisesti uusiutuvaan materiaaliin perustuvia tuotteita, millä on paikallisten vaikutusten lisäksi vaikutuksia globaaliin ilmastomuutokseen.
Lundgrenin mukaan vastuullisuus on integroitu yhtiön tuotekehitystoimintaan syvälle, kun pyrimme kehittämään uusia puupohjaisia uusiutuvia ratkaisuja. - Esimerkiksi biolääketieteessä puulla on ominaisuuksia, joista voidaan kehittää syöpätutkimuksessa käytettäviä solukasvatusalustoja, joilla korvataan eläinkokeita ja räätälöidään lääkkeitä. Silloin ei ole väliä, onko kyseessä ilmastonmuutoksen suhteen optimaalinen pitkäikäinen tuote, vaan siitä, että se tuo valtavan määrän lisäarvoa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Puurakentamisella on vastaavasti myönteisiä terveysvaikutuksia, mikä tuo lisäarvoa sen käyttäjälle.
- Puu on äärimmäisen hieno raaka-aine, ja siitä pitää saada kehitystyössä mahdollisimman paljon irti. Yksi puun runko saattaa meillä mennä seitsemään erilaiseen lopputuotteen jalostukseen.
Suomen metsäkeskustelu on polarisoitunut enemmän kuin muissa metsämaissa
Metsäkeskustelu on Lundgrenin mukaan Suomessa hyvin polarisoitunut, enemmän kuin muissa metsämaissa. - Kyllä muuallakin keskustellaan metsien ja maan käytöstä osana ilmastopolitiikkaa, mutta muualla fokus on fossiilisissa polttoaineissa. Haemme puun käytöstä koko ajan uutta potentiaalia ilmastomuutoksen torjuntaan, mutta ei puusta pidä puhua ainoastaan ilmastokeskeisesti.
- Monissa maissa alkuperäiset metsät on pitkälti tuhottu vuosikymmeniä tai satoja vuosia sitten. Kuten tutkija referoi HS kuukausiliitteessä jokin aika sitten, että Englanti on iso avohakkuu. Kaikkea ei voi digitalisoida, vaan aina tullaan tarvitsemaan materiaaleja ja uusiutuvia raaka-aineita ja siinä kestävästi tuotetulla puulla on roolinsa.
Lundgren toteaa, että kun Suomessa on 75 prosenttia maa-alasta luontaista metsää, niin muualla metsäalueet ovat osin muuttuneet kaupungeiksi tai viljelyalueiksi. - Siksi metsäkeskustelu ei ole relevantti aihe monessakaan EU maassa. Biostrategia tarkoittaa Euroopassa muita asioita, kun jokainen maa valvoo omia resurssejaan. Portugali on kiinnostunut enemmän meristä kuin metsistä.
- Teollisuuden lisäksi metsänomistajiakin on kritisoitu metsäkeskustelussa. Asiat nähdään usein hyvin yksipuolisesti ja somemaailmassa asiat kärjistyvät. Ainahan meillä on ollut kriittisiä sidosryhmiä, mutta olemme myös pystyneet keskinäiseen keskusteluun ja uskon että näin tapahtuu myös tulevaisuudessa.
Suomessa on Lundgrenin mukaan hieno metsänhoidon menestystarina, kun metsien kasvu on tuplaantunut 1960 - luvulta tähän päivään. Vaikka meilläkin on virheitä tehty, on vaikea saada tunnustusta siitä, että metsissä on monessa suhteessa menty oikeaan suuntaan.
- Metsistä on tullut hyvin poliittinen asia osin siksi, että se on kaikkialla läsnä ja siitä on jokaisella helppo muodostaa oma mielipide. Kun on alettu puhua meidän metsistämme, pitää muistaa, että näin laajaa jokamiehenoikeutta ei ole muualla maailmassa. Monissa maissa laaja metsien vapaa käyttö on kielletty ja muualla haasteina puhutaan usein laittomista toimista, kun esimerkiksi metsien omistusoikeus on epäselvä. Suomessa taas omistusoikeudessa ei ole ongelmia, mutta käyttöä ylipäätään haastetaan.
Metsäpolitiikkaan vaikutetaan sijoittajien ja EU:n kautta
Muutos metsävaikuttamisessa näkyy Lundgrenin mukaan siinä, että kansalaisjärjestöt eivät käy keskustelua enää niinkään teollisuuden asiakkaiden, vaan sijoittajien ja poliitikkojen kanssa. - Kun sijoittajat ovat liikkeellä, raha puhuu, mikä näkyy jo nyt. Samoin Brysselistä tulevassa EU- sääntelyn uusissa avauksissa näkyy kansalaisjärjestöjen nostaman keskustelun vaikutus.
EU:n halu säädellä metsien käyttöä tai teollista toimintaa yksityiskohtaisesti on haaste teollisuudelle siksi, että pitkäjänteinen teollisuustoiminta tarvitsee ennakoivuutta. - Kun meidän pitäisi ymmärtää, mitä toimintaympäristössä tapahtuu 20-30 vuoden säteellä, ei regulaatiota voi tulla koko ajan vanhan päälle. Sääntelyä tarvitaan, mutta globaalissa pelikentässä olisi globaali regulaatio tarpeen.
- Politiikan pitää pysyä isoissa asioissa, eikä varsinkaan EU voi mennä lillukan varsiin. Kyllä puun hankinnan tai teollisen toiminnan hienosäätö pitää tulla jostain muualta kuin Brysselistä. Tahtotila parantaa esimerkiksi biodiversiteetin tilaa tai ehkäistä ilmastonmuutosta voi tulla EU sääntelystä.
Historiattomuus vaivaa metsäkeskustelua
Metsät ovat Lundgrenin mukaan hiilinieluina yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen. -Me tarvitsemme metsiä hiilinieluina ja uusien fossiilisia korvaavien ratkaisujen mahdollistajina. Olennaista kuitenkin on, että fossiilisten käyttöä pitää vähentää sekä polttoaineena että raaka-aineena.
- Olen törmännyt karttoihin viimeisten 250 vuoden aikana tapahtuneesta vanhojen metsien osuuden vähentymisestä. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että meillä oli nälänhätävuosia ja sota, joiden seurauksena jouduttiin metsää raivaamaan pelloksi, että ihmiset pysyivät hengissä sekä saatiin evakot asutettua ja sotakorvaukset maksettua. Olemme rakentaneet pohjoismaista hyvinvointivaltiota metsistä saadulla varallisuudella. Tämä historiattomuus vaivaa osin metsäkeskustelua, kun ei aseteta menneitä sen aikakauden kontekstiin.
Vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen eivät ole Lundgrenin mielestä uusia asioita metsäteollisuudessa, vaikka julkisesta keskustelusta voisi niin päätellä. - Kun yhtiö on toiminut 150 vuotta ja tarjosi ensimmäisinä vuosikymmeniä työntekijöilleen päiväkodit, terveydenhoidon, rakensi koulut ja tiet. Työntekijöistä pidetään huolta ja kannettiin vastuuta koko yhteisöstä, mutta ei sitä kutsuttu vastuullisuudeksi.
- 1940 - luvulla aloitettu paperinkeräys aloitti resurssiviisaan kiertotalouden aikana, jolloin oli pulaa materiaaleista. Ylipäätään vastuullisuus tulisi nähdä viisautena yritysten toiminnassa, ei hukata mitään ja pidetään olennaisista asioista huolta miettimättä mihin kategoriaan mikin aktiviteetti kuuluu.
Kun vuonna 2008 yhtiölle laadittiin uusi strategia, vastuullisuudesta tuli yksi uuden Biofore strategian neljästä kulmakivestä. Nyt me rakennamme kaksi vuosikymmentä sitten perustetun vastuullisuustiimin kanssa vastuullisia toimintatapoja globaalin yrityksen työkaluiksi eri puolilla maailmaa. Samoihin aikoihin vuonna 1998 aloitimme systemaattisen luonnon monimuotoisuustyön parissa, ja nyt sitä tehdään muuallakin.
Metsän monipuolistaminen turvaa monimuotoisuuden
Metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi Lundgren keskittäisi pikaiset toimenpiteet paahdeharjujen ja lehtojen suojeluun. - Niitä on murto-osa metsäalueesta ja suuri osa uhanalaisista. Lahopuuta pystytään lisäämään ja sitä tehdään, mutta se vaatii aikaa ja tulokset eivät näy yön yli.
- Kun ilmasto muuttuu, meidän pitää muuttua mukana. Olemme esimerkiksi sitoutuneet Suomessa uudistamaan metsärakennetta tuomalla metsiä monipuolistavia lehtipuita lisää.
Se on hyväksi monimuotoisuudelle, metsätuhojen torjumiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
UPM:n metsistä noin 17 prosenttia, pääosin Etelä-Suomessa, on suojeltu. - Meillä on 39 000 erillistä suojelukohdetta, joista osa on pieniä kuten puron varsia ja lähteitä, ja osa on isompia kuten Aarnikotkan alue Repoveden kupeessa.
- On muistettava, että luonto muuttuu koko ajan ja esimerkiksi metsien kasvu ja tuulituhot muuttavat metsiä joka vuosi. Meidän pitää monimuotoisuuden nimissä monipuolistaa metsiemme puuston rakennetta eikä käsitellä sitä niin, että meillä on pelkkää luontaista kuusikkoa.
Monimuotoisuuden seurannan suurin haaste on Lundgrenin mukaan siinä, että tiedetään oikeasti mistä puhutaan. - Kun meillä on metsissä yli 20 000 lajia, niin miten me pystymme mittamaan ja osoittamaan, että teemme oikeita asioita.
Vastuullisuuden iso kuva
Ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi vastuullisuuteen kuuluu Lundgrenin mukaan paljon muutakin. -Yrityksessä mietimme myös yritysten arvonluontia ja mitä se tuottaa taloudellisen aktiviteetin myötä yhteiskunnille.
- On kyse Suomesta tai Uruguaysta, metsätalous vaikuttaa ympäristön lisäksi myös sosiaaliseen ja taloudelliseen elinkelpoisuuteen näissä yhteiskunnissa. Vaikka näitä on vaikea yhteismitallistaa, sitä me kuitenkin pyrimme tekemään, toteaa Lundgren.
Lundgrenin mukaan kestävää metsätaloutta tulee arvioida aina kolmen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kautta. - Tässä me olemme onnistuneet Suomessa suhteellisen hyvin lisäämällä taloudellista vaurautta ja sosiaalista tasa-arvoa laajasti yhteiskunnassa. Monimuotoisuuden kannalta voidaan aina sanoa, että olemme olleet liian tehokkaita ja lahopuuta ei ole jäänyt tarpeeksi. Olemme tehneet virheitä, mutta myös oppineet niistä korjaamalla toimintatapojamme ja tulevaisuus näyttää kuinka hyvin onnistumme. Mutta jos Jussilla ei olisi ollut kuokkaa, tämä maa olisi jäänyt rakentamatta.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
sami.lundgren@upm.com
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme