Joulupukin Petteri-poro aloitti ajokkaana 700 vuotta sitten ja muita pimeän ajan joulutarinoita

Suomalaisten jouluperinteet ovat yhä voimissaan, mutta myös kaupallisuudella on joulussa vahva rooli. Mihin ihmiset kuluttavat rahaa joulun aikaan ja miten kulutus on muuttunut viime vuosina? Mitä joulun ajan ostoryntäys kertoo meistä ja kulutuksestamme?

Joulusta ennen ja nyt, ja samalla meistä suomalaisista, kertovat lisää Oulun yliopiston tutkijat:

Associate Professor (tenure track) Anna-Kaisa Salmi, p. 050 5771232. Milloin ja miten porosta tuli joulupukin apulainen? Eläinosteologiaan erikoistunut arkeologi tutkii eläinten, erityisesti poron kesyyntymistä ja ihmisten ja eläinten välisiä suhteita. Lue lisää: Porojen käytöllä ajokkaina monisatavuotinen historia.

Pohjoisen ja arktisen historian yliopistonlehtori Ritva Kylli, p. 050 4725879. Satojen vuosien takaa peräisin olevat ruoka-ainekset ja -lajit näkyvät yhä suomalaisten joulupöydissä: riisipuuro, rosolli, laatikot. Mitä ruokaperinteemme kertoo meistä? Milloin ja miksi suomalainen jouluruokaperinne muotoutui juuri sellaiseksi kuin se on tänä päivänä?

Kulttuuriantropologian professori Hannu I. Heikkinen, p. 040 1842176. Pohjoisen ihmisyhteisöt ovat sopeutuneet kaikkiin vuodenaikoihin: pitkään, pimeään ja kylmään talveen, ankeaan ja kosteaan syksyyn, valoisaan kevääseen ja yöttömän yön kesään. Mitä sopeutuminen on vaatinut ihmisiltä ja elinkeinoilta?

Historian yliopistonlehtori Matti Enbuske, p. 050 3501826. Pohjoiset osat Suomea asutettiin tiettävästi ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen aikana. Mikä sai tulijat liikkeelle ja asettumaan karuihin oloihin? Mitä pohjoisen oloissa asuminen on vaatinut ja millaisia keinoja pärjäämiseen ihmisillä on ollut?

Jouluna kuluu rahaa, mutta sitä voi myös säästää

Digitaalisen palveluliiketoiminnan yliopistotutkijaTimo Koivumäki, p. 040 507 3631. Mihin ihmiset kuluttavat rahaa joulun aikaan ja miten kulutus on muuttunut viime vuosina? Mitä joulun ajan ostoryntäys kertoo meistä ja kulutuksestamme? Kokevatko lahjojen saajat lahjat yhtä arvokkaina kuin lahjojen antajat? Aiheuttaako verkko-ostaminen ristiriidan ”juuri minulle sopivan tuotteen” ja henkilökohtaisen datan suojaamishalun välillä?

Professori Mika Ruusunen, p. 050 576 0587. Kinkunrasvojen keräyskampanjat ovat tuttuja jo useiden joulujen ajalta. Kinkunrasvasta voi tehdä esimerkiksi biokaasua autoilun tai lämmityksen ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi, tai kierrättää sen rasva ja tehdä uusia tuotteita kiertotalouden tutkimuksen avulla. Kinkku on elinaikanaan myös tuottanut paljon jätettä eli lietettä. Eläinten lietettä voidaan hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa, eli lietteestä voidaan tehdä sähköä. Lietteestä kehitetään myös uusia biotuotteita ja tutkimuksessa tapetilla onkin nyt erityisesti biokiertotalouden monipuolinen kehittäminen.

Kinkut ja saunat lämpiävät kodeissa jouluna perinteisesti samoihin aikoihin. Uuni ja kiuas ovat kotitalouksien suurimpia käyttösähkön kulutuspisteitä. Yhtäaikainen käyttö kaikissa kodeissa voi aiheuttaa energian kulutuspiikin sähköjärjestelmässä, ja pahimmillaan pakkasella voi nostaa hintaa. Tunninkin kulutusjousto eli sähköä syövien joulutraditioiden hajauttaminen joulunvietossa tasaa sähköjärjestelmää, ja voi tuottaa pientä säästöäkin pörssisähköä seuraaville. Kotitalouksen kulutusjousto on osa tulevaisuuden sähköjärjestelmiä myös muina vuodenaikoina, ja erityisesti rakennusten lämmön ylläpito kehittyneellä ennakoinnilla.

Sähköposti etunimi.sukunimi@oulu.fi