Iiris Suomela: Hyvinvointivaltiota ei ole rakennettu katsomalla menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen

– Itsenäisyyspäivänä moni suomalainen pysähtyy miettimään niitä asioita, jotka tekevät meidät ylpeiksi tästä maasta. Tänä päivänä keskitytään välillä muistelemaan sotia, mutta minä tahdon pysähtyä myös rauhanajan saavutusten äärelle, Suomela sanoo.
Suomela korostaa, että hyvinvointivaltio on aikoinaan rakennettu tulevaisuuteen katsoen ja rohkeasti uusia ideoita kokeilemalla.
– Hyvinvointivaltio syntyi keskelle maailmansotien jälkeistä murrosta. Juuri murrosten ja mullistusten keskellä hyvinvointivaltiota tarvitaan. Silloin ei kannata jäädä tuleen makaamaan vaan etsiä yhdessä ratkaisut, joiden avulla jokaiselle voidaan turvata hyvä elämä tuloista, taustasta tai postinumerosta riippumatta, Suomela jatkaa.
– Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä tunnustaa se tärkeä työ, jota sukupolvet meitä ennen ovat tehneet. Sotasankarien lisäksi on syytä kiittää hyvinvointivaltion rakentajia: hoitajia, lääkäreitä ja muita sosiaali- ja terveysalan rautaisia ammattilaisia, joiden ansiosta elämme nykyään pidemmin ja onnellisemmin kuin ikinä aiemmin. Mutta he eivät tehneet sitä työtä sen takia, että pysähtyisimme paikalleen, Suomela toteaa.
– Meidän tehtävä on katsoa menneen lisäksi myös tulevaisuuteen. Meidän tehtävä on rakentaa sellaista Suomea, josta voimme olla ylpeitä vielä vuosikymmenten kuluttua aivan kuten tänä päivänä voi olla ylpeä isovanhempieni sukupolven saavutuksista, Suomela päättää.
Lue koko puhe:
Itsenäisyyspäivänä moni suomalainen pysähtyy miettimään niitä asioita, jotka tekevät meidät ylpeiksi tästä maasta. Tänä päivänä keskitytään välillä muistelemaan sotia, mutta minä tahdon pysähtyä myös rauhanajan saavutusten äärelle.
Aikanaan maailmansotien jälkeen oli huutava tarve auttaa ja tukea niitä, joilla on tässä maassa kaikista vähiten.
Hyvinvointivaltion tarinaa kerrotaan monesti ikään kuin kyse olisi ja olisi aina ollut itsestäänselvyydestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvinvointivaltion idea on ollut aikanaan radikaali.
Tuolloin päästettiin irti siitä ajatuksesta, että ihmisen arvon määrittäisi hänen perheensä, sukunsa tai varallisuutensa. Suomalaiset päättivät, että hyvä elämä kuuluu kaikille - ei vain harvoille
Perustimme neuvolat ja modernit synnytyssairaalat, jotta jokainen lapsi saisi hyvän alun elämälle. Ennen hyvinvointivaltiota perheiden tilanne oli paljon synkempi. Vielä ennen toista maailmansotaa yksi kymmenestä lapsesta menehtyi alle viisivuotiaana. Tänä päivänä tuo luku on prosentin murto-osia.
Suomen lapsikuolleisuus on pienimpiä maailmassa. Tämä on todella kova saavutus, jota ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä.
Päinvastoin, yhä useamman lapsen selviäminen varhaisista vuosista on kovan työn tulos. Kiitos tästä kuuluu tämän maan hoitajille, lääkäreille ja muille sosiaali- ja terveysalan rautaisille ammattilaisille. Heidän ansiostaan elämme nykyään pidemmin ja onnellisemmin kuin ikinä aiemmin.
Hyvinvointivaltiota ei ole rakennettu katsomalla menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen. On ollut ongelmia, joihin on haluttu löytää ratkaisuja. Sitten on kääritty hihat ja alettu tekemään.
Ne ongelmat löytyvät vain, jos ihmisillä on tilaisuus sanoa ääneen, kun jokin asia ei toimi.
Tai kun on tullut hyvä idea tai ratkaisu, sitä ei ole sivuutettu vain sen takia, että eihän näin ennenkään ole tehty. Hyvinvointivaltio syntyi keskelle maailmansotien jälkeistä murrosta. Juuri murrosten ja mullistusten keskellä hyvinvointivaltiota tarvitaan.
Silloin ei kannata jäädä tuleen makaamaan vaan etsiä yhdessä ratkaisut, joiden avulla jokaiselle voidaan turvata hyvä elämä tuloista, taustasta tai postinumerosta riippumatta.
Hyvinvointivaltiota on sekä puolustettava että kehitettävä. Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä tunnustaa se tärkeä työ, jota sukupolvet meitä ennen ovat tehneet.
Sotasankarien lisäksi on syytä kiittää hyvinvointivaltion rakentajia: hoitajia, lääkäreitä ja muita sosiaali- ja terveysalan rautaisia ammattilaisia, joiden ansiosta elämme nykyään pidemmin ja onnellisemmin kuin ikinä aiemmin.
Mutta he eivät tehneet sitä työtä sen takia, että pysähtyisimme paikalleen. Meidän tehtävä on katsoa menneen lisäksi myös tulevaisuuteen.
Meidän tehtävä on rakentaa sellaista Suomea, josta voimme olla ylpeitä vielä vuosikymmenten kuluttua aivan kuten tänä päivänä voi olla ylpeä isovanhempieni sukupolven saavutuksista.
Sitä ei tehdä sulkemalla ketään ulos, vaan kutsumalla kaikki mukaan.
Hyvää itsenäisyyspäivää ihan jokaiselle!
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki
09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna
Tiedote: Ex-ministeri Krista Mikkonen: Verkkokalastuskieltoa on pidennettävä saimaannorpan suojelemiseksi15.7.2025 14:18:07 EEST | Tiedote
Saimaannorppia suojeleva verkkokalastuskielto Saimaalla päättyi kesäkuun lopussa. Vihreiden entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen vaatii hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi, kun kalastusrajoituksista päätetään seuraavan kerran keväällä 2026.
Vihreiden Jenni Pitko: “On vaikea nähdä, mistä hallitus on riidellyt, kun vaikuttavat ilmastotoimet loistavat poissaolollaan”4.7.2025 19:15:36 EEST | Tiedote
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitkon mukaan hallituksen perjantai-iltapäivänä odotteluiden jälkeen lausuntokierrokselle lähettämä Energia- ja ilmastostrategia on surullista luettavaa. Epämääräiset toimet ilman aikatauluja ja rahaa eivät vie hänen mukaansa Suomea hiilineutraalisuuden polulle.
Vihreiden Hyrkkö tyrmistyi: Hallituksen ilmastostrategia ei näytä täyttävän ilmastolain hiilineutraalisuustavoitetta4.7.2025 17:25:47 EEST | Tiedote
Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen perjantai-iltapäivänä lausunnoille lähettämää energia- ja ilmastostrategian luonnosta. Hallitus tuntuu strategian rivien väleissä ilmoittavan, että se ei aio tavoitella ilmastolain mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Vihreiden Jenni Pitko ihmettelee, miksi turkistarhausta ei saada ajettua alas: “Tarhakettu ei kesästä nauti”4.7.2025 10:23:38 EEST | Tiedote
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Jenni Pitko suree turkiseläinten puolesta ja pitää turkistarhauksen tilannetta Suomessa surkeana ja hallituksen toimettomuutta asiassa häpeällisenä. Kannattamattoman elinkeinon aiheuttama kärsimys eläimille on tarpeetonta. Luonnonvaraisten eläinten kirjo kesällä muistuttaa siitä, miten ankaraa ja stressaavaa elämää tarhan ketut joutuvat viettämään.
Vihreiden Hyrkkö vaatii pääministeri Orpolta vastausta: Onko Suomi ministeri Multalan vai ministeri Ranteen linjalla?3.7.2025 15:39:52 EEST | Tiedote
Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa suhteessa EU:n 90% päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme