Amnesty: Taliban, Yhdysvaltojen asevoimat ja Afganistanin turvallisuusjoukot syyllistyneet sotarikoksiin

Amnestyn uusi No Escape: War Crimes and Civilian Harm During The Fall Of Afghanistan To The Taliban -raportti käsittelee erityisesti siviileille kärsimystä aiheuttaneita sotarikoksia Afganistanissa. Raportti kertoo, että Taliban on kiduttanut ja teloittanut ihmisiä, ja että siviiliuhreja on tullut myös Afganistanin turvallisuusjoukkojen (ANDSF) ja Yhdysvaltojen asevoimien maa- ja ilmaiskuissa. Raportti sijoittuu aikaan Talibanin valtaannousun ympärillä. 

“Kodit, sairaalat, koulut ja kaupat muuttuivat rikospaikoiksi, joilla ihmiset jatkuvasti kuolivat tai loukkaantuivat. Afganistanilaiset ovat kärsineet liian kauan, ja uhrien on saatava oikeutta ja korvauksia”, Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard sanoo. 

“Kansainvälisen rikostuomioistuimen täytyy kumota epäonnistunut päätöksensä olla painottamatta Yhdysvaltojen ja Afganistanin sotilasoperaatioiden tutkintoja. Todisteita jokaisesta mahdollisesta sotarikoksesta on seurattava, riippumatta minne se voi johtaa”,  Callamard jatkaa. 

Taliban kiduttanut ja murhannut 

Talibanin joukot ovat kiduttaneet ja murhanneet uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä, entisiä ANDSF:n sotilaita ja Afganistanin entistä hallitusta tukeneita ihmisiä. Amnesty on kerännyt todisteita Talibanin sotarikoksista ennen hallituksen kaatumista elokuussa 2021 kuin myös sen jälkeen. 

Amnestyn haastattelemat henkilöt kertovat jääneensä Talibanin vangeiksi syyskuussa 2021 Panjshirin maakunnassa. Talibanin joukot vangitsivat noin 20 miehen joukon ja pitivät heitä vangittuina kahden päivän ajan. Osan ajasta miehet olivat vangittuina kyyhkysille tarkoitetussa häkissä. Vangittuja kidutettiin eikä heille annettu ruokaa, vettä tai lääkinnällistä apua. Lisäksi heitä uhkailtiin jatkuvasti teloituksella. Vangittujen kidutus ja muu epäinhimillinen kohtelu täyttää sotarikoksen tunnusmerkistön. 

Lisäksi Talibanin taistelijat suorittivat läheisessä kylässä ovelta-ovelle etsintöjä, joissa he etsivät hallitukselle työskennelleitä henkilöitä. Ainakin kuusi miestä teloitettiin saman päivän aikana, suurin osa ampumalla päähän, rintaan tai sydämeen. Tällaiset murhat täyttävät niin ikään sotarikoksen tunnusmerkistön. Silminnäkijät kertoivat, että osa teloitetuista oli aiemmin työskennellyt ANDSF:lle, mutta teloitusten tapahtuessa yksikään ei kuulunut turvallisuusjoukkoihin tai ollut osallistunut Talibanin ja hallituksen välisiin taisteluihin. 

Entiseen hallitukseen yhdistetyt ihmiset ovat joutuneet teloitetuiksi tai muiden kostotoimien kohteiksi myös Spin Boldakissa. Amnesty on aiemmin raportoinut hazaroiden joukkosurmista Ghaznissa heinäkuussa ja Daykundissa elokuun lopussa. Taliban on rajoittanut puhelin- ja internetverkkoa maaseudulla, joten kostotoimien ja murhien kokonaismäärä on edelleen pimennossa. 

Siviiliuhreja USA:n ja Afganistanin iskuissa 

Amnestyn raportti käsittelee neljää ilmaiskua viime vuosilta, joista todennäköisesti kolme on tapahtunut Yhdysvaltojen toimesta ja yksi Afganistanin. Yhteensä 28 siviiliä kuoli (15 miestä, viisi naista ja kahdeksan lasta) ja kuusi loukkaantui iskuissa. 

Siviiliuhrit olivat usein seurausta siitä, että Yhdysvallat pudottivat räjähteitä tiheästi asutulle alueelle. Marraskuussa 2020 ilmaiskussa, jonka takana todennäköisesti oli Yhdysvallat, kuoli viisi siviiliä – joista yksi oli kolmekuinen tyttövauva – ja kuusi loukkaantui Kunduzin maakunnassa. Vastaavanlaisia siviilejä tappaneita tai vahingoittaneita ilmaiskuja jatkettiin konfliktin loppumetreille asti. Yhdysvaltojen drooni tappoi 10 ihmistä, joista seitsemän oli lapsia, Kabulissa elokuun 2021 lopulla. Yhdysvaltojen armeija myöhemmin myönsi, että menehtyneet olivat siviilejä. 

Raportti käsittelee myös kahdeksaa maataistelua, joissa yhteensä 12 siviiliä kuoli (viisi miestä, yksi nainen ja kuusi lasta) ja 15 loukkaantui. Yhdysvaltojen kouluttamat ANDSF:n joukot ovat muun muassa toistuvasti käyttäneet kranaatinheittimiä asuinalueilla ja tappaneet kodeissaan piilotelleita siviilejä. 

Esimerkiksi kesäkuussa 2021 Kunduzin alueella taisteltiin rajusti. Tuolloin hallituksen joukot ampuivat kranaatteja tiheästi asutuille asuinalueille. Talibanin joukot saivat jalansijaa käyttämällä kouluja ja moskeijoita omiin hyökkäyksiinsä ja vaatimalla kodeissa piilottelevia ihmisiä antamaan ruokaa heille. Yksi haastateltu kertoi, että Talibanin sotilaat varoittivat tulevista taisteluista, mutta hallitus ei ollut yhteydessä asukkaisiin mitenkään. 

Kranaatinheittimien käyttö asuinalueilla voi täyttää sotarikoksen tunnusmerkistön. 

Talibanilla vastuu huolehtia korvauksista 

Uhrien perheet kertoivat, etteivät ole saaneet hallitukselta riittäviä korvauksia tai lainkaan korvauksia. Amnesty vaatii niin Talibania kuin Yhdysvaltojen hallitusta huolehtimaan kansainvälisistä velvoitteistaan ja luomaan järjestelmän, joka varmistaa, että siviilit voivat hakea hyvitystä konfliktissa koituneista vahingoista. 

“Talibanin muodostamalla hallituksella on nyt sama lakisääteinen velvollisuus maksaa korvauksia kuin entisellä hallituksella, ja heidän täytyy suhtautua siviileille koituneisiin vahinkoihin vakavasti”, Agnès Callamard sanoo. 

YK:n Afganistanin avustusoperaatio (UNAMA) raportoi, että vuoden 2021 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 1659 siviiliä kuoli ja 3524 siviiliä loukkaantui Afganistanissa. Siviiliuhrien määrä kasvoi 47 prosentilla edeltävästä vuodesta. 

Amnestyn teki tutkimusta Kabulissa 1.–15. elokuuta 2021. Lisäksi Amnesty haastatteli puhelimitse uhreja ja silminnäkijöitä elo-marraskuussa 2021. Kabulissa Amnesty haastatteli kasvotusten 65 ihmistä ja etäyhteyksillä yhteensä 36 ihmistä kaikkiaan kymmenestä maakunnasta. Haastatteluiden lisäksi järjestö on tutkinut satelliittikuvia, videoita ja valokuvia sekä lääketieteellistä ja ballistista tietoa ja haastatellut asiantuntijoita.