Väitös 21.12.2021: Väitöstutkimus toi esille vesiekosysteemien muutosten huonosti tunnetut mekanismit (Ahti)
Kalojen luonnollinen kuolevuus ja lisääntymiskyky ovat kalastusta tutkivien mallien peruspilareita. Nuo mallit eivät kuitenkaan ota huomioon biologisen vanhenemisen (seneskenssin) myötä tapahtuvia muutoksia kuolevuudessa ja lisääntymiskyvyssä. Pauliina Ahti osoittaa väitöskirjassaan, että tällaiset muutokset yhdessä kalastusmetodin kanssa vaikuttavat siihen, kuinka kalapopulaatio voi toipua kalastuksesta.
Siinä missä yksittäisen kalan ominaisuus voi vaikuttaa populaatioon, myös populaation ominaisuus voi vaikuttaa yksittäiseen kalaan. ”Syitä kalapopulaatioiden tiheyden vaihtelun taustalla on tutkittu paljon, mutta kysymystä ei ole aiemmin käännetty nurin kurin ja kysytty, mitä tiheyden vaihtelut aiheuttavat”, Ahti kertoo.
Väitöskirja paljastaa vähän tunnettuja linkkejä populaation runsauden vaihtelun ja kalojen ekologian ja evoluution välillä. Merkittäväksi tekijäksi tutkimuksessa nousee kalan maksimi-ikä. Jos esimerkiksi muikku elää keskimäärin seitsemänvuotiaaksi ja ”hyviä muikkuvuosia” on alle seitsemän vuoden välein, sillä on evolutiivisia vaikutuksia kalan maksimikokoon. Jos taas kahden hyvän vuoden välissä on pitempi aika kuin kalan maksimielinikä, erot näkyvät ekologisina vaihteluina biomassassa.
Vieraslajin vaikutus voi tunkea läpi ekosysteemin
Väitöskirjassa Pauliina Ahti tutki myös yksittäisen lajin ja ekosysteemin suhdetta. Ahti osoittaa tutkimuksessaan, kuinka yksi vieraslaji järviekosysteemissä voi ulottaa negatiiviset vaikutuksensa läpi ekosysteemin. Tutkimuksessa havaittiin, että kasviplanktonia syövä vieraslaji, quagga-simpukka, voi saada aikaan lumipalloefektin ja vähentää kalojen biomassaa järvessä, vaikka kalastusta ei tapahtuisi.
Kokonaisuudessaan väitöskirja paljastaa aiemmin tuntemattomia tai huonosti ymmärrettyjä yhteyksiä biologisten organisaatioiden eri tasojen välillä. Nämä tulokset parantavat edellytyksiämme suojella vesiluontoamme.
Väitöskirjaa ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö ja European Research Council. Rahoittajat eivät ole vaikuttaneet tutkimustuloksiin.
Pauliina Ahti valmistui meribiologian maisteriksi (M.Sci. in Marine & Freshwater Biology) Glasgown yliopistosta Skotlannista vuonna 2015. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2018.
M.Sci. Pauliina Ahdin akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”The Interplay between Fish Life-History Traits, Population Dynamics, and Ecosystems” tarkastustilaisuus järjestetään tiistaina 21.12.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Raine Kortet Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 464, Jyväskylä, 2021. ISBN 978-951-39-8949-1 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-8949-1 ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8949-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauliina Ahti
pauliina.a.s.ahti@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Parannetut tietokonesimulaatiot auttavat rintasyövän sädehoidon tarkkuuden arvioimisessa (Mankinen)12.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lääketieteellisen fysiikan väitöskirjassaan Mikko Mankinen tutki potilaan asettelun ja hengitysliikkeen vaikutusta sädehoidon toteutumiseen uusilla rintasyövän hoitotekniikoilla.
Bilder är inte bara dekoration – doktorsavhandling visar de många lagren av ord och bilder i äldre bilderböcker (Lundmark)11.6.2025 12:33:27 EEST | Tiedote
Aili Lundmarks avhandling om det svenska språket utmanar uppfattningen om äldre bilderböcker för barn. Avhandlingen visar att illustrationer inte bara är dekorativa tillägg, utan att de ger viktig information som kompletterar den skrivna texten. Enligt Lundmark är den berättelse som växer fram ur kombinationen av ord och bild en mer komplex helhet än den berättelse som förmedlas enbart med ord.
Vuoden 2024 talousennustajapalkinto Suomen Pankille11.6.2025 12:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti jälleen Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen. Vuoden 2024 tarkimman talousennustajan palkinnon sai Suomen Pankki Taloustutkijoiden 41. kesäseminaarissa Jyväskylässä.
Säröjä paikallisyhteisöissä: Väitöstutkimus paljastaa, miten vastaanottokeskus muuttaa maaseudun yhteisöllisyyttä11.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Mira Välimaan sosiaalityön väitöstutkimus osoittaa, että maaseudun yhteisöllisyys voi samanaikaisesti mahdollistaa erilaisuuden hyväksymisen ja tuottaa ulossulkemista. Tutkimus tarjoaa sosiaalityölle keinoja tukea yhteisöllisyyttä muutoksen keskellä. Väitöskirjan tarkastustilaisuus on 13.6. Kokkolassa.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on ponnistanut pienimmästä laitoksesta yliopiston suurimmaksi11.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Kun 1970-luvulla biologialla aloitti 20 uutta opiskelijaa vuodessa, on määrä kasvanut jo yli sataan opiskelijaan. Kasvu jättilaitokseksi on tuonut Jyväskylään ison tutkimusalakirjon aina molekyyli- ja solutason ilmiöistä ja rakenteista ekosysteemien toimintaan sekä ihmisen vaikutuksista ympäristöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme