Kiepin remontti valmistuu, museo avataan syksyllä 2022

Rakennus luovutettiin käyttäjälle 9.12.2021. Pääsuunnittelijana laajassa kunnostustyössä on toiminut Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy, rakennesuunnittelusta on vastannut Insinööritoimisto Putkonen Oy, LVIA-suunnittelusta LVI-insinööritoimisto Mäkelä Oy ja sähkösuunnittelusta Hannu Seppälä Tmi. 

Kiepin muutto ja tilojen kalustaminen käynnistyvät jo joulukuussa. Uudet näyttelyvitriinit toimitetaan kevään aikana, mutta näyttelyjä päästään osin rakentamaan jo ennen tätä. Tavoitteena on avata uudistunut luonnontieteellinen museo syksyllä 2022. Ajankohta tarkentuu vielä museokorttelin piha-alueen rakennusaikataulun myötä. Kieppi hakee myös rahoitusta geologisten näyttelyjen laajentamiseksi museon piha-alueelle.

Kunnostustyön yhteydessä Kieppiin rakennettiin nykyaikaiset sosiaalitilat, äänentoisto ja uusi näyttelyvalaistus. Työpaja- ja luentokäyttöön varattu tila on tarvittaessa suljettavissa muilta asiakkailta, mikä mahdollistaa luentojen ja kokousten järjestämisen museon aukioloaikoina. Suurin muutos rakennuksen hirsiosassa on tapahtunut yläkerrassa, joka on muutettu kokonaan lämmitetyksi tilaksi. Välipohjan muutoksista johtuen yläkerran huonekorkeus kasvoi, joten yläkertaa voidaan hyödyntää varastojen lisäksi entistä paremmin myös työskentelytiloina.

Tulipalo tammikuussa 2019

Sähkökaapista alkunsa saanut tulipalo vaurioitti pahoin vuonna 1823 valmistunutta hirsirunkoista rakennusta. Rakennus valmistui alun perin kauppiasperheen asuintaloksi, jossa toimi myös kauppapuoti. Myöhemmin tiloissa on ollut leipomo- ja kahvilatoimintaa. Kokkolan kaupungin omistukseen rakennus siirtyi vuonna 1951, jolloin siinä toimi aluksi lastenseimi.

Tulipalo kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa museokorttelissa syttyi yöllä 29.1.2019. Automaattinen palohälytys käynnistyi klo 03.00. Kun palokunta saapui paikalle klo 03.06, tulipalo oli jo edennyt täyden palon vaiheeseen. Sammumaan se saatiin aamukahdeksalta. Rakennuksen toinen kerros vaurioitui pahoin palossa. Palo saatiin rajattua museon vanhempaan osaan, mutta myös laajennusosa kärsi mittavia savu- ja vesivahinkoja. Pääosa luonnontieteellisen museon kokoelmista saatiin pelastettua sammutustöiden yhteydessä, mutta näytteiden puhdistus vaati useiden kuukausien työn.

Suojeltavan rakennuksen vaativa rekonstruktio

Vuonna 1823 rakennettu hirsirakennus on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa, joten Kiepin rakennuksen korjaaminen edellytti huolellista suunnittelua ja eri asiantuntijoiden laajaa yhteistyötä. K.H. Renlundin museon lausunto rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista ohjasi korjausrakentamista alusta loppuun saakka.

Korjauksen suunnittelu alkoi rakennushistoriaselvityksen laadinnalla. Rakennus huputettiin suojarakenteen alle, mikä edesauttoi korjausrakentamisen laadun varmistamisessa. Hirsirakenteet laserkeilattiin, runkorakenteiden puhtaustaso määriteltiin mikrobitutkimuksella ja alakerran puukaton säilyttämismahdollisuudet tutkittiin. Vanhoja materiaaleja pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon.

Selvitysten lisäksi tarvittiin myös useita lupia: poikkeamislupa, purkulupa ja rakennuslupa. Poikkeamishakemus jätettiin rakennusvalvontaan 13.3.2020, ja lupa myönnettiin toukokuussa, jolloin haettiin myös purkulupaa. Rakennuslupa kohteelle myönnettiin lokakuussa. Rakennuksen hirret purettiin ja jälleenrakentaminen käynnistyi 19.10.2020 arkeologisilla tutkimuksilla. Perustuksia vahvistettiin ja uusia perustuslinjoja kaivettiin vanhan kivijalan sisäpuolella arkeologin valvonnassa. Alkuperäisistä ulko-osista 80 % pystyttiin palauttamaan rekonstruktiona uuteen hirsirunkorakenteeseen, sisältäen vanhat ikkunat ja ulkovuorilaudat. Vaativa kohde valmistui joulukuussa 2021.

Kiepin kokoelmat säästyivät pahimmalta

Luonnontieteellisen museon kokoelmien pelastus käynnistyi yhteistyössä pelastuslaitoksen työntekijöiden kanssa jo palon sammutusvaiheessa. Sammutustöiden jälkeen pyrittiin minimoimaan palon aiheuttamia vahinkoja, huolehdittiin säilyneiden tilojen pintapuhdistuksesta ja kartoitettiin väistötiloja. Luontonäytteiden pakkaaminen ja väistötiloihin siirto toteutuivat helmi-maaliskuun aikana. Vaurioituneen hirsirakennuksen raivauksen yhteydessä saatiin vielä syksyllä pelastettua joitakin näytteitä.

Tulipalossa menetettiin osa hirsirakennuksen yläkerrassa varastoiduista näytteistä. Veikko Salkion luontokokoelmasta menetettiin yhteensä yli 400 näytettä (n. 16 %): hirvieläinten kallo- ja sarvikokoelmasta n. 20 % ja pyyntivälinekokoelmasta yli 60 %. Sen sijaan Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Armas Järvelän perhoskokoelma säästyivät palossa lähes vaurioitta.