Haahkakanta vähenee – petojen saalistus mitätöi ilmastomuutoksen tuomat hyödyt

Useilla lajeilla kylmyys rajoittaa pesinnän onnistumista. Monilla suomalaisilla lintulajeilla pesintä onnistuukin paremmin lämpimillä säillä. Aikaisempien tutkimusten valossa haahkan pesintä onnistui paremmin lämpimämpien talvien jälkeen, jolloin pesivät emot olivat paremmassa kunnossa.

Haahkan pesintämenestys kasvoikin Hangon Tvärminnen tutkimusalueella 1990-luvulta 2000-luvun alkuun saakka, mutta kymmenen viime vuoden aikana poikastuotto on täysin romahtanut lämpenevästä ilmastosta huolimatta. Tutkijoiden mukaan romahduksen takana on petojen lisääntynyt saalistus.

– Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin. Lajin pesiä tuhoutuu paljon jo haudontavaiheessa ja poikasia joutuu saaliiksi ennennäkemättömän runsaasti, kertoo 30 vuotta haahkatutkimusta tehnyt yliopistonlehtori Markus Öst Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitokselta.

Petojen saalistus vaikuttaa haahkan käyttäytymiseen

Merikotkakanta on kasvanut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. Merikotkat käyttävät ravinnokseen myös haahkoja. Merikotka on osa Suomen luontoa, mutta samoin haahkoja saalistavat vieraslajit supikoira ja minkki eivät kuulu Suomen alkuperäislajistoon. Tutkijoiden mukaan myös saalistajat ovat saattaneet hyötyä ilmaston lämpenemisestä alentuneen kuolleisuuden seurauksena.

Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset voivat peittyä lajien välisten vuorovaikutussuhteiden alle. Petojen saalistus ei pelkästään vaikuta haahkan pesintämenestykseen, vaan myös haahkojen käyttäytyminen on muuttunut saalistuspaineen myötä.

– Haahkojen keskimääräinen pesinnän ajoitus on selkeästi viivästynyt, kun ilmastonmuutoksen myötä lajin pesinnän pitäisi sen sijaan aikaistua, kertoo lintujen ilmastovaikutuksia tutkinut yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Viivästyminen johtuu siitä, että haahkat käyttävät entistä enemmän aikaa turvallisempien pesimäpaikkojen etsimiseen. Myös muutolta saapumisen ja pesinnän aloittamisen välinen ajanjakso on pidentynyt.

Osa haahkoista aloittaa pesinnän kuitenkin aikaisin, ja vaihtelu pesinnän ajoituksessa on lisääntynyt. Kun aikaisimpien pesijöiden poikaset ovat kuoriutumassa, myöhäiset pesijät ovat vasta harkitsemassa munintaa. Tutkijat arvelevat, että aika näyttää, onko pesinnän viivästyttäminen ja petojen välttelyyn panostaminen ajan mittaan parempi vaihtoehto haahkoille.

Ihminen voi myös auttaa haahkoja vaikuttamalla vieraspetoihin.

– Torjumalla supikoiria ja minkkejä vähennetään pesiviin naaraisiin kohdistuvaa saalistusta. Tämä on vaikuttanut myönteisesti Suomenlahden haahkakantaan, kertoo toimitusjohtaja Kim Jaatinen Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä.

Tutkimus on osa pitkään Hangossa jatkunutta haahkan pesimäbiologista tutkimusta.