Koronakriisi muutti työelämää: etätyössä nähtiin hyviä puolia, tartuntariski kuormitti lähitöissä
Puolet palkansaajista katsoo, että koronakriisin tuomat muutokset työelämään joko ovat yhtä lailla positiivisia kuin negatiivisia tai ne ovat muuten neutraaleja. Pienelle osalle palkansaajia kriisi on tuonut työhön lähinnä vain myönteisiä muutoksia (14 %), hieman useammalle se on merkinnyt pääosin käännettä huonompaan (20 %). Lisäksi on joukko palkansaajia, joiden työssä koronakriisi ei ole näkynyt juuri millään lailla (16 %).
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keväällä 2021 tekemään Koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkotiedonkeruuseen ja sitä seuranneisiin laadullisiin haastatteluihin. Tiedonkeruu toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa hanketta Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon.
Vastaajien kannat työelämän muutoksiin vaihtelivat selvästi muun muassa sukupuolen ja sen mukaan, tekivätkö vastaajat keväällä 2021 etätyötä vai lähityötä. Naiset näyttävät kokevan miehiä useammin koronakriisin vaikuttaneen kielteisesti, ja näin erityisesti lähityössä.
”Lähityötä tekevien naisten kokemuksia leimaa vahvasti koulutus- tai sosiaali- ja terveysalan työ: yli puolet viime keväänä lähityötä tehneistä naisista työskenteli näillä toimialoilla. Kohonnut sairauksien tartuntavaara lisää kielteisiä näkemyksiä, ja hengityssuojainten käyttö on voinut tehdä työstä entistäkin raskaampaa”, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
”Lisäksi esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla tai kulttuurialalla työskentelevät tuntuvat väsyneen jatkuvaan epävarmuuteen muuttuvista rajoituksista. Osalla pitkään yhtäjaksoisesti etätyötä tehneistä sosiaalisten suhteiden vähentyminen on myös näkynyt heikentyneenä työhyvinvointina”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen lisää.
”Toisaalta erityisen tyytyväisiä koronakriisin tuomiin työn muutoksiin näyttävät olevan etätyötä keväällä 2021 tehneet alakouluikäisten lasten äidit. Mitä ilmeisimmin on ollut mukavaa olla iltapäivisin kotona ottamassa pieni koululainen vastaan”, Hanna Sutela arvioi.
”Laadullisissa haastatteluissa tuli useamman kerran esiin se, kuinka kriisi on myös voinut vaikuttaa myönteisesti lähityössä työpaikan yhteisöllisyyteen”, Sutela sanoo.
Muina myönteisinä piirteinä korona-ajasta nousevat esiin muun muassa sairastelun väheneminen, yöunien pidentyminen ja arjen rauhoittuminen. Esimiehet näyttävät myös tehneen parhaansa vaikeassa tilanteessa: aiempaa useampi palkansaaja kokee saaneensa riittävästi palautetta työstään ja katsoo esimiehen luottavan työntekijöihin sekä jakavan vastuuta järkevällä tavalla.
Positiivisia vaikutuksia on koettu keskimääräistä useammin niillä työpaikoilla, joilla taloudellinen tilanne on parantunut koronakriisin aikana. Tällaisia työpaikkoja on esimerkiksi remontointiin, sisustamiseen tai hygieniaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden tuottajissa, sillä kysyntä on kasvanut korona-aikana.
Kolikon kääntöpuoli on, että lomautuksia, irtisanomisia tai työttömyyttä kokeneille palkansaajille on jäänyt keskimääräistä useammin kielteisiä kokemuksia muutoksista.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalainen työelämä on muuttumassa koronakriisin myötä monelta osin pysyvästi, Sutela ja Pärnänen arvioivat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Pärnänen, kehittämispäällikkö, p. 0295 513 795, anna.parnanen@tilastokeskus.fi
Hanna Sutela, erikoistutkija, p. 0295 512 907, hanna.sutela@tilastokeskus.fi
Anna PärnänenErikoistutkija
Puh:029 551 3795anna.parnanen@tilastokeskus.fiHanna SutelaErikoistutkija
Puh:029 551 2907hanna.sutela@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Pieni positiivinen pilkahdus syntyvyydessä alkuvuonna – lasku tasaantunut25.7.2024 08:00:56 EEST | Tiedote
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 21 719 lasta, mikä on 465 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Myös kokonaishedelmällisyysluku on kohonnut aavistuksen verrattuna vuoden 2023 tasoon.
Inflaatio hidastuu edelleen – elintarvikkeiden hinnat viime vuoden tasolla15.7.2024 08:01:45 EEST | Tiedote
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 1,3 %, kun se vuoden alussa tammikuussa oli 3,3 %. Euroopan keskuspankin EKP:n käyttöön tuotettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli kesäkuussa 0,5 %, kun se vuoden alussa oli 1,1 %.
Konkurssiin haettujen yritysten määrä kesäkuussa edelleen kasvussa, palvelualoilla suurin konkurssiriski12.7.2024 08:01:33 EEST | Tiedote
Kesäkuussa pantiin vireille 252 konkurssia. Tämä on 13 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemuksista noin puolet oli palvelualoilla ja viidennes kaupan alalla.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku toukokuussa vähäisintä sitten loppuvuoden 202227.6.2024 08:02:09 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat toukokuussa koko maassa 2,8 % edellisestä vuodesta. Edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 1,0 %.
Joka toisella suomalaisella asuntokunnalla velkaa vuonna 2023, velat pienenivät edellisvuodesta18.6.2024 08:01:52 EEST | Tiedote
Suomalaisista asuntokunnista 51 prosentilla oli velkaa vuonna 2023. Veloista valtaosa eli 70 prosenttia oli asuntovelkaa. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 94 000 euroa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 114 800 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme