S-ryhmä arvioi luontojalanjälkensä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa

Laskenta tekee näkyväksi yrityksen oman toiminnan ja arvoketjun luontovaikutukset ja siten mahdollistaa toimet niiden vähentämiseksi. Tämän pohjalta organisaation on mahdollista asettaa tavoitteekseen luonnon kokonaisheikentämättömyys eli tila, jossa yrityksen toiminta kokonaisuutena ei aiheuta luontokatoa.
”Ainoa keino pysäyttää luontokato on tehdä luonnon heikentäminen näkyväksi ja tähdätä luontojalanjäljen nollaamiseen. S-ryhmän toimintojen laaja-alaisuus antaa meille hyvän lähtökohdan kehittää toimiva luontojalanjäljen laskentamenetelmä, joka on sovellettavissa monentyyppisiin yrityksiin ja organisaatioihin”, sanoo JYU.Wisdomin johtaja Janne Kotiaho. Hankkeessa sovelletaan menetelmää niin päivittäistavarakaupan, hotelli- ja ravintola-alan kuin vaikkapa huoltoasematoiminnan luontojalanjälkeen.
”Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että luontohaittojen laskenta on valtavirtaa ja osa kaikkien kirjanpitovelvollisten tuloslaskelmaa.”
Luontokatoa ei tunnisteta organisaatioissa
Hiilijalanjäljen laskenta on vakiinnuttanut asemansa työkaluna organisaatioiden ilmastohaittojen arvioinnissa ja pienentämisessä. Sen sijaan luontohaitoilta puuttuu samanlainen, yhtä laajasti ymmärretty ja käytössä oleva työkalu. Luontokatoa ei vielä tunnisteta yhtä kattavasti organisaatioissa. Erityisen haastavaa on tunnistaa arvoketjun eli esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden ostojen luontohaittoja.
“Olemme S-ryhmässä erittäin ilahtuneita tästä hankkeesta. Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja ei meillä vielä ole niiden mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme luontohaitat ja asettaa tavoitteita haittojen vähentämiseksi”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.
Hyödykkeiden, kuten ruoan ja päivittäistavaroiden, tuotanto perustuu maankäyttöön, joka on tunnistettu globaalisti merkittävimmäksi luontohaittojen suoraksi aiheuttajaksi. Tuotantoa ei olisi ilman kulutusta, ja tuotannon haitat ovatkin kulutuksen epäsuora seuraus. Kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseksi on rakennettu massiivinen kansainvälinen kauppajärjestelmä, jonka vienti- ja tuontivirtojen mukana kulutuksen epäsuorat haitat jakautuvat ympäri maapalloa hyvinkin kauas itse kulutuspaikasta.
Laskenta selvittää vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien tilan heikkeneminen ovat ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja kestävyyshaasteita. Näiden ratkaiseminen edellyttää kulutustottumusten ja toimintatapojen muuttamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Olennaista toiminnan parantamisessa on haittojen hallinta ja vähentäminen, jotka mahdollistuvat, kun tiedetään, mistä luontojalanjälki muodostuu. Ensimmäinen askel organisaation kestävyysmurroksessa onkin aina nykytilanteen selvitys.
Hankkeessa kehitettävässä laskentamenetelmässä talouskirjanpidosta johdetaan siitä ilmenevän toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan laskennan erityisesti yrityksen hankintojen ja koko arvoketjun osalta. S-ryhmän ja Sitran kanssa toteutettava, vuoden 2022 alussa alkava nelivuotinen hanke perustuu tietotaitoon, jota on aiemmin kehitetty ja pilotoitu Jyväskylän yliopiston kirjanpitoon perustuen Sustainability for JYU -hankkeessa.
”Sitä, mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimivaa luontojalanjäljen laskentamenetelmää, jolla organisaatiot pystyvät ottamaan haltuun luontovaikutuksensa. Tätä perustavaa menetelmäkehitystä tehdään kuumeisesti eri puolilla maailmaa ja tämä hanke asettuu tukevasti globaaliin eturintamaan. Sitralle on ilo olla tukemassa tällaista edelläkävijätyötä Suomessa”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Lasse Miettinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Sami El Geneidy, Jyväskylän yliopisto, sami.s.elgeneidy@jyu.fi, puh. +358 40 532 9892
Professori Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto, janne.kotiaho@jyu.fi, puh. +358 50 594 6881
Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, SOK, nina.elomaa@sok.fi, puh. +358 45 354 8611
Johtava asiantuntija Lasse Miettinen, Sitra, Lasse.Miettinen@sitra.fi, puh. +358 40 507 6100
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koulutuksen polarisoitumista pohditaan Ruusupuistossa 12.12.7.12.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Joulukuun Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tapahtuman 12.12. järjestävät Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Niilo Mäki Instituutti. Opettajankoulutuksen 160. juhlavuoden päätöstilaisuudessa julkistetaan myös juhlajulkaisu, NMI Bulletin teemanumero "Polarisoituva koulu".
Väitös: Uusia keinoja sisävesien elohopeaongelman ratkaisemiseksi – Elohopean määritysmenetelmien kehittäminen7.12.2023 08:00:00 EET | Tiedote
FM Suvi Kulomäki kehitti väitöskirjatyössään määritysmenetelmiä luonnonvesissä erittäin pieninä pitoisuuksina esiintyvien elohopean eri muotojen analysoimiseksi. Elohopean analyysimenetelmien kehitystyö on tärkeää ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Väitös: Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ei voi tapahtua ilman viljelijöitä, mutta viljelijöiden liikkumavara on vähäinen4.12.2023 11:11:10 EET | Tiedote
Valtaosa ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla, viljelijöiden valintojen seurauksena. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros edellyttää siten viljelijöiltä muutoskykyä, mutta tämä muutoskyky on jo ennestään koetuksella maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi. YTM Irene Kuhmonen tutki kauppatieteiden väitöskirjassaan maanviljelijöiden roolia kestävyyssiirtymän tekijöinä.
Kielikoulutus kuuluu kaikille – Tuore tutkimus tarttuu ajankohtaisiin kielenoppimisen teemoihin4.12.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Yhteiskunnan kasvava monikielisyys ja monikulttuurisuus, teknologisoituminen ja jatkuvasti muuttuva työelämä asettavat vaatimuksia kielikoulutukselle. Oppijoiden moninaiset taustat on otettava entistä paremmin huomioon opetuksessa. Koulutuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista ja teknologialle sekä arjen oppimiselle on annettava mahdollisuus.
Varhaiskasvatuksen yhteydenpito ja tuki suojasi vanhempia uupumiselta koronakriisin aikana4.12.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksella oli tärkeä rooli perheiden hyvinvoinnin tukemisessa koronakriisin aikana, selviää uudesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusyksiköistä pidettiin yhteyttä perheisiin ja millaista tukea tarjottiin kotihoitoon siirtyneille lapsille ja perheille koronasulun aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme