ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle
Informaatiosektorin yritysten päästöintensiteetti on laskenut merkittävästi Suomessa, kun tarkastellaan toimialan yrityksiä ilman niiden hankintoja. ICT-sektorin ilmastovaikutukset muodostuvat kuitenkin kolmen kanavan kautta: hankinnoista, sektorin omasta hiilijalanjäljestä ja vaikutuksista talouden muihin sektoreihin.
Nykyinen informaatiosektorin päästöjen raportointi antaakin yrityksistä liian puhtoisen kuvan. Kun tarkastellaan yritysten tekemiä hankintoja ja toimitusketjujen aiempia osia, päästöt kasvavat merkittävästi. Tämä ilmenee tuoreesta Natalia Kuosmasen, Timo Seppälän ja Ilkka Ylhäisen Etla-tutkimuksesta Informaatiosektorin kasvihuonekaasupäästöt toimitusketjuissa (Etla Raportti 121). Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019.
Informaatiosektorin hankinnat tulevat toimialoilta, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 77-kertaiset suhteessa sektorin omiin ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöihin, joista yli 60 % tulee ulkomailta. Raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää koko arvoketjut kattaviin päästöanalyyseihin virheellisen kuvan välttämiseksi, toteaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
– Kasvihuonekaasupäästöjen toimialakohtainen raportointi antaa puutteellisen kuvan yritysten ja toimialojen ympäristöystävällisyydestä. Yksittäisen yrityksen ja toimialan tuotannon ja palveluiden hankinnat sekä muut ulkoistamispäätökset voivat oleellisesti muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä, Seppälä huomauttaa.
Suomi ulkoistanut päästöjään ulkomaisiin arvoketjuihin
Suomalaisyritykset ovat viime vuosien aikana ulkoistaneet kasvihuonekaasupäästöjään ja päästöintensiteettiään enemmän ulkomaille ICT-sektorin toimitusketjun osalta. Sektorin hankinnat tulevat lähinnä Kiinasta ja Yhdysvalloista.
Suoratoistopalveluyritysten hankintoja ei ole voitu huomioida tutkimuksessa, koska yritykset eivät rekisteröidy Suomen tilastoihin. Tällaisten ”Over the top” -liiketoimintamallilla toimivien yritysten päästöt kirjataan yrityksen rekisteröintimaan tilastoihin, mikä vaikeuttaa päästöjen todellista raportointia.
– Suoratoistopalveluyritykset lisäävät ICT-sektorin ulkomailta hankittavia panoksia. Ministeriöiden tulisi selvittää OTT-liiketoimintamallilla toimivien yritysten laajemmat vaikutukset Suomen digitalouden hiilijalanjälkeen ja päästöihin, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.
Yrityksiltä tulisi edellyttää myös yksityiskohtaisempaa päästöjen raportointia sekä huomioida päästöt kokonaisvaltaisemmin, huomauttaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.
– Yritysjohdon tulisi kiinnittää erityistä huomiota päästöihin toimittajien valinnassa ja johtamisessa, erityisesti paljon välitettyjen hankintojen kohdalla, kuten esimerkiksi mobiililaitteiden ja tietokoneiden, Ylhäinen sanoo.
Kuosmanen, Natalia - Seppälä, Timo - Ylhäinen Ilkka: Informaatiosektorin kasvihuonekaasupäästöt toimitusketjuissa (Etla Raportti 121)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA, Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046 851 0500timo.seppala@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja muita maita heikompi vaihtosuhdekehitys – ”Yhdistelmä on huolestuttava”30.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna prosentin verran, mutta heikkenee ensi vuonna puoli prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etlan kilpailukykyennusteesta. Kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea, mutta jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys, muuttuu tilannekuva heikommaksi. Nyt Suomessa on paitsi heikko tuottavuuskehitys, myös muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Yhdistelmä on huolestuttava, toteaa tutkija.
Kutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?27.5.2025 09:44:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille
Etla: Tuottavuuskasvu hyytynyt eurooppalaisten yritysten arvoketjuissa26.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tuottavuuskasvu eurooppalaisten yritysten arvoketjuissa on hyytynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen - nopeasta teknologisesta kehityksestä huolimatta. Tutkimus osoittaa uuden laskentamenetelmän ja Kiinan kanssa tehtyjen kauppasopimusten vaikutusten avulla, että arvoketjujen kansainvälistyminen 2000-luvun alkupuolella johti tuottavuuden parantumiseen. Samalla aineettomat investoinnit ovat korostuneet. Nykyinen globalisaatiokehitys pakottaa pohtimaan aikaisempien eurooppalaisten kasvustrategioiden kestävyyttä.
Eurooppalaiset taloustutkimuslaitokset ennustavat hitaan talouskasvun jatkuvan EU-alueella vielä ensi vuonnakin23.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
AIECEn jäseninä olevat tutkimuslaitokset ennustavat EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Euroalueelle BKT:n kasvuennuste on 1,0 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna. Nyt julkaistut ennusteet ovat hieman optimistisempia kuin OECD:n maaliskuun väliraportissa ja IMF:n kevään World Economic Outlookissa esitetyt ennusteet.
Etla: Suomessa palvelualojen työn tuottavuus laahaa verrokkimaiden jäljessä – investoinnit lisäisivät kasvuvauhtia21.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Työn tuottavuus palvelualoilla on Suomessa alempi kuin vertailumaissa keskimäärin, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Tuottavuus on korkeampi toimialoilla, joilla käytetään enemmän pääomaa suhteessa työpanoksen määrään. Myös työvoiman koulutustasolla havaittiin olevan yhteys tuottavuuteen. Tulokset korostavat politiikkatoimia, jotka kannustavat yrityksiä pitkäjänteisiin pääomainvestointeihin sekä edistävät kilpailun toimivuutta ja koulutason nousua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme