Hyvinvointi sote-alan töissä on mainettaan parempaa
14.1.2022 09:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.1. 2022
Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen kyselyyn työstä, työyhteisöistä ja johtamisesta. Henkilöstön hyvinvointitutkimus on osa Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusta, ja se tehdään vuorovuosin Kunta10-tutkimuksen kanssa. Kyselytutkimus on tehty jo yhdeksän kertaa vuodesta 2000 alkaen, ja pitkä aikasarja osoittaa sote-alan työhyvinvoinnin pitäneen pintansa huolimatta korona-ajan tuomista haasteista. Tutkimus kattoi yhteensä 13250 työntekijää, joista 8200 vastasi vuonna 2021 tehtyyn kyselyyn.
Lähiesihenkilön toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi
Lähiesihenkilönsä koki oikeudenmukaiseksi 70 prosenttia vastaajista vuonna 2021 eli yhtä moni kuin vuonna 2019. Vuonna 2000 vastaava luku oli 61 prosenttia.
– Pandemian aikana esihenkilöiden merkitystä on aivan oikein korostettu asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Näissä tuloksissa nähdään se, että esihenkilöiden onnistuminen todella lisää työhyvinvointia, tutkimusprofessori Mika Kivimäki arvioi.
Työnsä mielekkääksi arvioi 71 prosenttia vastaajista. 21 vuoden aikana lukema on vaihdellut vain vähän. Työyhteisönsä yhteistyön arvioi toimivaksi 66 prosenttia. Lukema oli sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000.
– Kaikkiaan hyvinvointi sote-ala näyttää olevan mainettaan parempaa. Työhön panostaminen ja työn kokeminen mielekkääksi osoittavat, että työtä pidetään motivoivana, Kivimäki sanoo.
Työpaineet ovat kasvaneet
Työpaineet sote-alan töissä ovat kuitenkin kasvaneet. Työpaineita mitattiin kysymyksillä työmäärän kohtuuttomuudesta tai siitä, riittääkö aika töiden tekemiseen. Työpaineista raportoi vuonna 2021 44 prosenttia vastaajista eli viisi prosenttiyksikköä useampi kuin vuonna 2019.
Kyselytutkimuksessa on mitattu myös työstressiä, jossa työpaineet yhdistyvät vähäiseen työn hallintaan. Työstressiä raportoi kokeneensa 19 prosenttia vuonna 2021. Tämä lukema on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2000 lukema oli 13 prosenttia. Ammattiryhmistä työstressiä kokivat eniten röntgenhoitajat (28 prosenttia) ja sairaanhoitajat (25 prosenttia).
Korona on lisännyt työnvaihtoaikeita
Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan työnantajien vaihtamista harkitsevien määrä on noussut selvästi suuremmaksi verrattuna aikaan ennen koronaa. Vuonna 2019 työnantajan vaihtamista oli harkinnut tutkimukseen vastanneista 47 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 54 prosenttia. Sote-alan ammattiryhmistä tässä korostuivat sairaanhoitajat. Heistä 69 prosenttia kertoi harkinneensa työantajan vaihtamista, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia.
– Työpaikan vaihtamisen harkitseminen ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että hoitoalalta haluttaisiin pois. Kyse voi olla myös kiinnostuksesta vaihtaa omalla alalla toisiin tehtäviin, Kivimäki muistuttaa.
Tutustu tutkimukseen
Otteita Henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta
Lisätiedot
Mika Kivimäki, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 448 9300, mika.kivimaki@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Erilaiset tunnekoodit selittävät jännitteitä työyhteisöissä esimerkiksi sukupolvien välillä19.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Tunteet ja niiden hallitseminen ovat nykytyöelämässä tärkeä osa työkykyä. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tunnistettiin tunnekoodien merkitys työelämässä. Koodit ovat normeja, jotka määrittelevät hyväksyttäviä ja toivottavia tunteisiin liittyviä toimintatapoja työssä. Eriytyneet tunnekoodit esimerkiksi sukupolvien tai sukupuolten välillä voivat aiheuttaa jännitteitä ja väärinymmärryksiä työyhteisöissä. Jo koodien olemassaolon tunnistaminen voi auttaa parantamaan yhteistyötä ja työilmapiiriä. Työyhteisöjen avuksi on julkaistu aiheesta maksuton opas.
Different emotional codes explain tensions in work communities, for example, between generations19.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
Emotions and managing them are an important part of work ability in today’s work life. A research project by the Finnish Institute of Occupational Health identified the significance of emotional codes in work life. Codes are norms that define acceptable and desirable behaviours related to emotions at work. Different emotional codes between generations or genders, for example, can cause tensions and misunderstandings in work communities. Even simply identifying the existence of codes can help improve collaboration and the work atmosphere. A free guide has been published to help work communities.
Undersökning: Arbetsplatserna förutser inte den gröna omställningens kompetensbehov tillräckligt6.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
För att främja den gröna omställningen krävs starkare miljökompetens på arbetsplatserna. Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät varierar emellertid möjligheterna att utveckla den miljökompetens som behövs i arbetet tydligt mellan olika verksamhetsområden och arbetstagargrupper.
Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi6.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme