Helsingissä parannusta ilmanlaatuun – nastarengaskielto kokeilukadulle

Suunnitelman mukaan nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla vuosina 2022−2025. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.

Tavoitteena parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua

Helsingin vilkasliikenteisillä kaduilla katupölypitoisuudet nousevat etenkin keväällä ihmisten terveydelle haitalliselle tasolle. Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät.

Selvitysten perusteella keskimäärin 40−50 prosenttia katupölystä on peräisin tien päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat. Hiukkaspitoisuuksia voidaan pienentää vähentämällä nastarenkaiden osuutta käytettävistä talvirenkaista. Nykyisin nastarenkaiden käyttöosuus Helsingissä on noin 70 prosenttia. Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa asetettu tavoite on vähentää nastarenkaiden osuus 30 prosenttiin ja lisätä kitkarenkaiden osuus 70 prosenttiin talvikauteen 2030−2031 mennessä.

Uusi tieliikennelaki mahdollistaa nastarenkaiden käyttökiellot

Nastattomien talvirenkaiden yleistymisen kannalta tehokkaimmaksi toimenpiteeksi on tunnistettu uuden tieliikennelain mahdollistamat nastarenkaiden käyttökiellot katupölyn kannalta ongelmallisilla katuosuuksilla. Myös Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 esittää yhdeksi katupölyn vähentämisen toimenpiteeksi nastarengasrajoitusten selvittämistä.

Kitkarenkaiden käytön ei ole todettu lisäävän onnettomuuksia kaupungeissa, joissa kitkarenkaita on valtaosa talvirenkaista. Toisaalta tutkimusten perusteella on selvää, että nastarenkaan pito-ominaisuudet ovat parempia jääkeleillä, ja kitkarenkaiden pito-ominaisuudet parempia lumipinnalla. Helsingissä vaikeat jääkelit ovat kuitenkin huomattavasti muuta maata harvinaisempia, ja tiepinnan jäätymistä ehkäisee suolaukseen perustuva liukkaudentorjunta. Rengastyyppiä enemmän turvallisuuteen vaikuttaa ajotapa.

Tukholmasta saatujen kokemusten perusteella katukohtaisesti asetettujen nastarengaskieltojen oletetaan vaikuttavan yleisesti nastarenkaiden vähenemiseen, jolloin myönteiset ilmanlaatuvaikutukset heijastuvat koko katuverkolle. Nastattomien talvirenkaiden yleistyminen vähentää myös uudelleenpinnoituksen aiheuttamia kustannuksia ja meluhaittoja sekä mahdollistaa hiljaisen asfaltin nykyistä laajemman käytön.

Norjassa nastarenkaiden käyttöä voidaan rajoittaa myös lupamaksujen avulla. Norjan kaupungeissa asetettiin 2000-luvun vaihteessa nastarengasmaksu nastarenkaita käyttäville. Helsingin malli perustuu nastarengaskieltoon lupamaksujen sijaan, sillä Suomessa lainsäädäntö ei mahdollista kunnille nastarengasmaksun perimistä.

Lönnrotinkadulle suunnitellaan nastarengaskieltoa vajaan kilometrin matkalle

Lönnrotinkadulle esitetty nastarengaskielto käsittää Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välisen osuuden noin 900 metrin pituudelta. Katuosuus on yksisuuntainen keskustasta länteen, ja palvelee läpiajoa Pohjoisesplanadilta Ruoholahden suuntaan sekä ajoyhteytenä Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin.

Nastarenkaat kieltävä merkki sallii edelleen kiinteistölle ajon. Siirtymät vaihtoehtoisille reiteille ovat liikennesimuloinnin mukaan maltillisia.

Vaihtoehtoinen, noin 300 metriä pidempi läpiajoreitti Ruoholahteen kulkee ensisijaisesti Mannerheimintien ja Pohjoisen Rautatiekadun kautta. Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin suuntautuvilla matkoilla vaihtoehtoisena reittinä palvelee Bulevardi, jolloin matka pitenee noin 200 metriä.

Kielto voi siirtää suuren osan läpiajavasta liikenteestä Pohjoiselle Rautatiekadulle. Paikallinen liikenne siirtyy Bulevardille, jossa liikennemäärän lisäys saattaa jonkin verran vaikuttaa raitiovaunuliikenteen sujuvuuteen. Katuverkon rakenteesta johtuen alueen paikalliskadut eivät muodosta houkuttelevia vaihtoehtoyhteyksiä Lönnrotinkadulle. Vaikutukset lähikatujen liikenteeseen vähenevät, mikäli kiellon myötä kitkarenkaiden osuus kasvaa. Kitkarenkailla ajaville liikenteen sujuvuus Lönnrotinkadulla paranee kiellon myötä.

Nastarengaskiellon vaikutukset Lönnrotinkadun ja lähialueen yrityksiin on arvioitu vähäisiksi, samoin autoliikenteen saavutettavuuteen perustuvat yritysvaikutukset.

Lönnrotinkadun asukkaat ja yrittäjät kutsutaan mukaan verkkotilaisuuteen 7. helmikuuta

Nastarengaskiellon valmistelussa on kuultu asukkaita sekä eri sidosryhmiä. Sidosryhmätyöpajassa keväällä 2020 näkemyksensä kiellon liikenteellisiin vaikutuksiin sekä kokeilukatujen valintakriteereihin esitti lähes 50 edustajaa muun muassa rengas- ja nastavalmistajilta, kuljetusyrityksistä, järjestöistä ja viranomaistahoilta.

Syksyn 2020 aikana asukkaille suunnatussa Kerro kantasi -kyselyssä vastauksia ja mielipiteitä nastarenkaiden kieltokokeilusta kertyi yli 2 000. Vastauksista 43 prosenttia oli nastarenkaiden käytön rajoittamisen puolesta ja 37 prosenttia vastaan ja 20 prosenttia vastauksista oli neutraaleja.

Nastarengaskiellosta järjestetään Lönnrotinkadun ja lähialueen asukkaille ja yrityksille info- ja keskustelutilaisuus verkossa maanantaina 7. helmikuuta kello 17−18. Illan ohjelma ja osallistumisohjeet ovat luettavissa tapahtumatiedoissa.