Elämä oli hallinnan kohteena 1500-luvullakin
Biopolitiikka ilmenee yhtäältä hyvinvointivaltion väestö- ja terveyspolitiikkana sekä toisaalta myös ”rodun puhtauteen” tähtäävinä kieroutuneina pyrkimyksinä. Lindholm poikkeaa työssään käsitteen popularisoineen Michel Foucault’n (1926–1984) yhä vaikutusvaltaisista analyyseistä esittäessään, että biopolitiikka tulisi ymmärtää myös varsinaista modernia aikaa edeltävänä ilmiönä.
Lindholmin väitöskirjassa paneudutaan erityisesti suvereeniusteoriastaan tunnetun ranskalaisfilosofin ja juristin Jean Bodinin (1529/30–1596) poliittisiin teksteihin, joissa ihmisten suurin mahdollinen määrä esitetään valtion tärkeimpänä voimavarana ja rikkautena.
– Bodin kannattaa useita elämän hallitsemisen keinoja, kuten väestölaskentoja, syntyvyyden ja avioliittojen lisäämistä, aborttien ja imeväissurmien vähentämistä sekä epätoivottujen yksilöiden eliminoimista. Bodin näkee ihmiset valtion tärkeimpänä resurssina, joiden määrää ja laatua on syytä optimoida poliittisilla väliintuloilla, Lindholm tiivistää.
Väitöstyössä hyödynnetään perinteisiä poliittisen filosofian lähteitä, mutta siinä kiinnitetään huomiota myös epätyypillisempiin, joskin yhtä lailla poliittisesti latautuneisiin teksteihin. Tarkastelussa paneudutaan muun muassa Bodinin kirjoittamaan noitavaino-oppaaseen ja hänen ajatuksiinsa ilmaston vaikutuksista ihmisten elämään.
Lindholmin työ keskittyy erityisesti biopolitiikan historiaan, mutta samainen ilmiö on säilynyt ajankohtaisena nykypäivään asti. Koronaviruspandemian kaltaisia kriisejä lähestytään yhä biopoliittisten kategorioiden avulla. Esimerkkeinä tästä toimivat maskisuositusten, yleisörajoitusten ja rokotusohjelmien kaltaiset väestöä suojelevat väliintulot. Biopolitiikan historia on siis myös nykypäivän historiaa, ja sen opiskelu voi auttaa meitä tunnistamaan ilmiön monenkirjavia ilmenemismuotoja.
YTM Samuel Lindholmin politiikan väitöskirjakäsikirjoituksen "Jean Bodin and Biopolitics" tarkastustilaisuus pidetään 4.2.2022 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Mitchell Dean (Copenhagen Business School) ja kustoksena professori Mika Ojakangas (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata vain verkkovälitteisenä: https://r.jyu.fi/dissertation-lindholm-040222
Tilaisuuden lopuksi etäyleisöllä on mahdollisuus esittää väittelijälle kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon 040 805 4177.
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8974-3
Taustatietoja:
Lindholm valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 2010 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi filosofian oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2016. Hän on valmistellut väitöskirjansa käsikirjoitusta valtio-opin oppiaineessa Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kulttuurirahaston tukemana. Hän saattoi väitöskirjatyönsä loppuun Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston myöntämällä apurahalla.
Lisätietoja:
Apurahatutkija Samuel Lindholm, samuel.j.lindholm@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme