Elämä oli hallinnan kohteena 1500-luvullakin

Biopolitiikka ilmenee yhtäältä hyvinvointivaltion väestö- ja terveyspolitiikkana sekä toisaalta myös ”rodun puhtauteen” tähtäävinä kieroutuneina pyrkimyksinä. Lindholm poikkeaa työssään käsitteen popularisoineen Michel Foucault’n (1926–1984) yhä vaikutusvaltaisista analyyseistä esittäessään, että biopolitiikka tulisi ymmärtää myös varsinaista modernia aikaa edeltävänä ilmiönä.  

Lindholmin väitöskirjassa paneudutaan erityisesti suvereeniusteoriastaan tunnetun ranskalaisfilosofin ja juristin Jean Bodinin (1529/30–1596) poliittisiin teksteihin, joissa ihmisten suurin mahdollinen määrä esitetään valtion tärkeimpänä voimavarana ja rikkautena.

– Bodin kannattaa useita elämän hallitsemisen keinoja, kuten väestölaskentoja, syntyvyyden ja avioliittojen lisäämistä, aborttien ja imeväissurmien vähentämistä sekä epätoivottujen yksilöiden eliminoimista. Bodin näkee ihmiset valtion tärkeimpänä resurssina, joiden määrää ja laatua on syytä optimoida poliittisilla väliintuloilla, Lindholm tiivistää.

Väitöstyössä hyödynnetään perinteisiä poliittisen filosofian lähteitä, mutta siinä kiinnitetään huomiota myös epätyypillisempiin, joskin yhtä lailla poliittisesti latautuneisiin teksteihin. Tarkastelussa paneudutaan muun muassa Bodinin kirjoittamaan noitavaino-oppaaseen ja hänen ajatuksiinsa ilmaston vaikutuksista ihmisten elämään.

Lindholmin työ keskittyy erityisesti biopolitiikan historiaan, mutta samainen ilmiö on säilynyt ajankohtaisena nykypäivään asti. Koronaviruspandemian kaltaisia kriisejä lähestytään yhä biopoliittisten kategorioiden avulla. Esimerkkeinä tästä toimivat maskisuositusten, yleisörajoitusten ja rokotusohjelmien kaltaiset väestöä suojelevat väliintulot. Biopolitiikan historia on siis myös nykypäivän historiaa, ja sen opiskelu voi auttaa meitä tunnistamaan ilmiön monenkirjavia ilmenemismuotoja.

YTM Samuel Lindholmin politiikan väitöskirjakäsikirjoituksen "Jean Bodin and Biopolitics" tarkastustilaisuus pidetään 4.2.2022 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Mitchell Dean (Copenhagen Business School) ja kustoksena professori Mika Ojakangas (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuutta voi seurata vain verkkovälitteisenä: https://r.jyu.fi/dissertation-lindholm-040222 

Tilaisuuden lopuksi etäyleisöllä on mahdollisuus esittää väittelijälle kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon 040 805 4177.

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8974-3

Taustatietoja:  

Lindholm valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 2010 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi filosofian oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2016. Hän on valmistellut väitöskirjansa käsikirjoitusta valtio-opin oppiaineessa Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kulttuurirahaston tukemana. Hän saattoi väitöskirjatyönsä loppuun Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston myöntämällä apurahalla.

Lisätietoja:

Apurahatutkija Samuel Lindholm, samuel.j.lindholm@jyu.fi