Kaarlen palkinnot Anneli Kannolle, Julia Thurénille ja Taru Salmiselle

Anneli Kannon Rottien pyhimys oli vuoden 2021 puhutuimpia kotimaisia kaunokirjoja. Myynti- ja arvostelumenestykseksi noussut romaani kertoo Suomen laajimpien ja alkuperäisimpien seinämaalausten synnystä. Samalla seurataan yhteisönsä hyljeksimän nuoren naisen kasvutarinaa taiteilijaksi ja pohditaan taiteen tekemisen ikiaikaisia merkityksiä. 

”Rottien pyhimys on pitkän linjan kertojan huikea taidonnäyte ja lopullinen läpimurtoteos. Kannon värikäs kieli riemastuttaa ja häikäisee kuin Hattulan kirkon seinämaalaukset, joiden syntyvaiheita hän kuvaa armoitetun ja asiansa osaavan tarinankertojan otteella. Keskiajan tapahtumat ja ihmismielen hyvyys, kauneus ja alhaisuus avautuvat lukijalle kuin peilinä omasta ajastamme. Ehkä tässä piileekin yksi kirjan suuren suosion syistä; Kanto on kirjoittanut siihen jotain ikuista ja tullut todistaneeksi omalla työllään taiteen ihmeellisen voiman”, Gummeruksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja ja toimitusjohtaja Anna Baijars perustelee valintaa.

Julia Thurénin Kaikki kuluttamisesta on suorapuheinen ja viihdyttävä tietokirja siitä, miksi länsimainen ihminen kuluttaa niin vimmaisesti ja miten nykyistä kulutuskäyttäytymistämme voisi hillitä. Tutkimustietoon ja asiantuntijahaastatteluihin pohjautuva teos purkaa luutuneita käsityksiä ja ehdottaa rohkeasti mahdollisia tulevaisuuskuvia.  
 
”Thurén ei säästä kritiikiltä myöskään itseään ja omaa kuluttajuuttaan. Kaikki kuluttamisesta on konstailematon ja arkailematon puheenvuoro muutoksen tärkeydestä. Se ei saarnaa eikä osoittele vaan valaisee kuluttamisemme taustoja ja johdattaa näkemään omat kulutustottumukset uusin silmin – ja esittää niille selkeitä vaihtoehtoja yhteisen maailmamme parantamiseksi”, Gummeruksen tietokirjallisuuden ja suomennetun kaunokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen toteaa.

Taru Salmisen kääntämä Valkoinen kirja on ensimmäinen suoraan koreasta suomennettu Booker-voittaja Han Kangin teos. ”Salminen tavoittaa Hanin romaanin monitahoisuuden uskollisesti, suomennos on samaan aikaan sekä pehmeän utuinen että viiltävä. Jokainen sana, virke ja kappale on tarkoin punnittu ja tasapainoinen, ja kokonaisuutena Salmisen suomennos on ilmava ja vaikuttavan vaivaton. Suomennoksesta välittyy herkästi ja taidokkaan vähäeleisesti alkuteoksen lempeä lohdullisuus, jonka merkitys korostuu näin menetyksen ja menetyksen pelon värittämänä aikana”, Johanna Laitinen kertoo.