”Yksinkertaisen hienostunut” – uusi virransiirtotekniikka mullistaa langattoman latauksen
1.2.2022 12:55:53 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote

Yksinkertainen langaton virransiirto on ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta olemassa olevat järjestelmät eivät voi ladata laitteita, jotka ovat kaukana latauspisteestä. Yhden suuren lähettimen käyttäminen koko alueen kattamiseen aiheuttaa liian suuren sähkövirtapiikin eikä sähkön virtausta yksittäiseen laitteeseen voida hallita. Jos taas käytetään useita pieniä lähettimiä, vastaanottimien on oltava tietyssä asennossa ja lähettimen sekä vastaanottimen on oltava täsmälleen kohdakkain.
Aalto-yliopiston tutkijat tarttuivat ongelmaan ja kehittivät sähkönsiirtotekniikan, joka toimii lähettimen ja vastaanottimen sijainnista sekä suunnasta riippumatta. Uuden virransiirtotekniikan ansiosta laitteita voidaan ladata ilman johtoja tai pistokkeita. Varastorobotit, keittiölaitteet ja jopa puhelimet tai kannettavat tietokoneet voivat saada virtaa missä tahansa latausalueella. Koska virransiirto jatkuu myös laitteen ollessa liikkeessä, tekniikka voi jonain päivänä ladata sähköajoneuvoja niiden ollessa liikkeellä.
"Metodimme kauneus on siinä, että se on hyvin yksinkertainen mutta varsin hienostunut", kertoo projektia johtanut tutkijatohtori Prasad Jayathurathnage.
Lähettimet ristikkoon
Uuden tekniikan keskeisenä ajatuksena on järjestää lähettimet ristikkoon siten, että viereisten lähettimien virta kulkee vastakkaiseen suuntaan – yksi lähetin kiertää myötäpäivään ja viereiset vastapäivään tai päinvastoin.
Tämä luo ruudukon, jossa on positiivisia ja negatiivisia lähetyskeloja, joiden välissä on magneettivuo. Lähetinruudukon yläpuolella oleva vastaanotin kaappaa positiivisten ja negatiivisten lähettimien välisen magneettivuon ja muodostaa sähkövirran laitteen lataamista varten.
"Loppujen lopuksi kyseessä on sähkömagneettinen järjestelmä. Lähestymistapamme oli selvittää, miten voisimme havaita vastaanottimen ja sijainnin sähkömagneettisesti", Jayathurathnage kertoo.
Koska vastaanotin käynnistää virransiirron, ja useat lähettimet latausalueella tunnustelevat, missä kohdin järjestelmä kytkeytyy päälle, virtausta yksittäiseen laitteeseen voidaan hallita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että virta siirtyy vain vastaanottimelle, joten useita laitteita voidaan ladata samanaikaisesti aktivoimatta kuitenkaan laajaa aluetta.
Vierekkäiset lähettimet ja vastaanotin tuottavat yhdessä halutun kokoisen ja muotoisen latausalueen.
"Pohjimmiltaan kyseessä on haku: lähettimet kuuntelevat havaitakseen vastaanottimen", kertoo projektin jatko-opiskelija Shamsul Al Mahmud.
Jos virransyöttö vastaanottimeen alkaa, viereiset lähettimet kytkeytyvät päälle aktiivitilaan, valmiina siirtämään virtaa, jos vastaanotin ilmaantuu niiden ylle.
"Tällä konfiguraatiolla saamamme tehokkuus oli lähes jatkuvaa ja virtaa tuli jatkuvasti riippumatta vastaanottimen sijainnista ja suunnasta. Tehonsiirto jatkui sujuvasti myös vastaanottimen liikkuessa", kertoo hankkeeseen osallistunut tutkija Ishtiaque Panhwar.
Tekniikka testissä
Tekniikka on ollut testikäytössä varastoroboteissa yhteistyössä suomalaisen Solteq Robotics -yrityksen kanssa. Tutkijatohtori Jayathurathnage johtaa lisäksi Business Finlandin rahoittamaa Parkzia-hanketta. Hankkeessa pyritään kaupallistamaan uutta tekniikkaa teollisuudelle ja kuljetusalalle.
"Tekniikan vienti laboratoriosta ulkomaailmaan ja sen näkeminen varastossa oli minulle henkilökohtaisesti jännittävä hetki. Olin vihdoin tuomassa kymmenen vuoden tutkimuksen tulosta laboratoriosta maailmalle", Jayathurathnage kertoo.
Vaikka tekniikka on pohjimmiltaan valmis käytännön sovelluksiin, se tarvitsee vielä kaupallista valmistelua ja sertifiointia. Sillä välin Aalto-yliopiston tutkijat jatkavat tekniikan kehittämistä ja parantamista. Yksi tiimin tavoitteista on nostaa tehotasoa noin 1 kW:sta noin 20 kW:iin, jotta tekniikan tuottamalla teholla voitaisiin ladata sähköajoneuvoja.
Tekniikka voi myös parantaa arkeamme.
”Tällä hetkellä keittiötyövälineet kuten riisikeitin on asetettava tiettyyn paikkaan energian saamiseksi pistorasiasta. Teknologiamme avulla voimme kuitenkin tehdä koko työpöydästä laitteiden tai jopa puhelimien virtalähteen, Jayathurathnage sanoo.
Tulokset on julkaistu IEEE Transactions on Industrial Electronics -lehdessä. Open Access -artikkeli on luettavissa tästä linkistä: https://ieeexplore.ieee.org/document/9693346
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Video menetelmän toimintaperiaatteesta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Prasad Jayathurathnage
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
puh. 050 447 7981
prasad.jayathurathnage@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Robotti nopeuttaa energiavarastointiin sopivien materiaalien etsintää16.9.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
3D-tulostimesta muokattu robotti auttaa tutkijoita tuottamaan kokeellista dataa ja nopeuttaa uusien energiavarastointimateriaalien etsintää.
Kutsu: Miten Juhani Pallasmaa on vaikuttanut kansainväliseen arkkitehtuuriin? Huippuarkkitehdit kokoontuvat Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaariin 25.9.4.9.2026 11:45:00 EEST | Kutsu
Miten Juhani Pallasmaan ajattelu arkkitehtuurista, aistimisesta ja ihmisen kokemuksesta elää tämän päivän arkkitehtuurissa? Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari tuo Aalto-yliopistoon joukon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja ja Pallasmaan ajattelun jatkajia.
Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen3.9.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa. materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Tekoälyn ajassa yliopistokoulutus rakentaa kykyä oppia, ajatella kriittisesti ja tehdä yhteistyötä1.9.2026 15:10:59 EEST | Tiedote
Yliopistossa yhdistyvät ne asiat, joita yhteiskunta juuri nyt eniten tarvitsee: ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja uusimmista teknologioista sekä inhimillinen kyky kyseenalaistaa, arvioida ja innovoida, sanoo rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin tiistaina 1. syyskuuta 2026.
Metallien kiertotalouden pioneeri Mari Lundström sai kansainvälisesti arvostetun Faradayn mitalin26.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Professori Mari Lundström on ensimmäinen sähkökemian Faradayn mitalilla palkittu suomalaistutkija. Aiempien mitalistien joukosta löytyy muun muassa Millennium-teknologiapalkinnon saaja sekä Nobel-voittajan ohjaaja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
