Tutkimushanke etsii uusia meluntorjunnan keinoja teollisuudessa

Kesäkuussa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään meluntorjunnan esteitä ja edellytyksiä teollisuusyrityksissä monitieteellisin menetelmin. A-Insinöörien luotsaaman tutkimuksen toteutuksessa on mukana Humanistisen ammattikorkeakoulun työyhteisöjen kehittämisen asiantuntijoita. Kaksivuotista projektia rahoittaa Työsuojelurahasto, ja siihen osallistuu neljä suomalaista teollisuusyritystä.

– Miksi meillä on edelleen, kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta, melusta johtuvia ammattitauteja? Tavoitteenamme on tunnistaa syitä tähän ja löytää uusia, käytännössä toimivia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja, joilla vähennetään melualtistusta. Työpaikkojen meluntorjuntaa ei ole juuri tutkittu 2000-luvulla, joten hankkeelle on tilausta, teollisuusakustiikan erikoisasiantuntija Esa Nousiainen A-Insinööreistä kertoo.

– Erityisesti meluntorjuntaan vaikuttavista työpaikan sosio-kulttuurisista tekijöistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin tarvitaan enemmän tietoa, lisää yliopettaja Anu Järvensivu Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Vaikka työntekijöiden altistuminen melulle on koneiden sekä tuotantoteknologioiden ja -prosessien kehittymisen myötä teollisuudessa vähentynyt, meluvammoja raportoidaan Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan edelleen vuosittain yli 300 pelkästään konepajateollisuuden ja rakennustyöntekijöiden joukossa.

Ääniympäristö tukemaan työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti

Teollisuuden työpaikkojen ääniympäristöön liittyy meluntorjunnan lisäksi muitakin työhyvinvoinnin tarpeita, Esa Nousiainen muistuttaa.

– Teollisuuslaitoksissakin on tarve tehdä keskittynyttä työtä, ja toisissa tilanteissa käydä keskustelua. Se, miten nämä asiat mahdollistetaan, vaikuttaa paljon työn psykologiseen ja fysiologiseen kuormittavuuteen. Lisäksi niin melu kuin meluntorjunta kuulosuojainten muodossa aiheuttaa tapaturmavaaraa, kun ei kuulla varoitusääniä tai muuta kommunikaatiota.  

Tutkimuksen aluksi selvitetään teollisuusyritysten meluntorjunnan nykytila, organisaatio ja toimivuus mm. teknisten kartoitusten sekä haastattelututkimusten avulla. Uusia torjuntakeinoja ja toimintamalleja on tarkoitus kehittää yhteistoiminnallisesti ja ottaa käyttöön useassa vaiheessa kahden vuoden kuluessa. Tutkimuksessa ovat mukana teollisuuden alan yritykset AGCO Power, Fiskars Group Iittalan lasitehdas, JTK Power sekä SSAB:n Raahen terästehdas.