Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: Positiivisella vireellä eteenpäin kohti normaalimpia terveysoloja - Myös Venäjän toiminta entisen Neuvostoliiton alueella kokousagendalla

Koronatilannekatsauksessaan valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi, että kehityssuunta näyttää ilmaantuvuuslukujen perusteella nyt hyvältä. Terveydenhuollon kuormittavuus vaikuttaa myös helpottuneen ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä on laskenut. Rokotuskattavuudessa myös nuorin ikäluokka, 5–11-vuotiaat, on edistynyt. ”Kaiken kaikkiaan lukemat avaavat valoisampia ja vapaampia tulevaisuuden näkymiä ja nyt mennään positiivisella vireellä eteenpäin”, tiivisti Pukkinen.

Pukkinen myös totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjettä ei tullut, mutta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen sairaanhoitopiirien suositukset koronarajoituksista ovat olleet varsin yhdenmukaisia tautihuippujen tasaannuttua. ”Nyt odotellaan kovin millaista koronastrategiaa hallitus valmistelee.”

Kansalaisten pulssilla 31. kerran

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Juha Vilkki nosti viimeisimmän valtioneuvoston kanslian julkaiseman Kansalaispulssin kyselytuloksista esille kansalaisten kasvaneen huolen omasta ja lasten henkisestä hyvinvoinnista. Samoin kansalaisten tyytyväisyys viranomaisten viestintään koronakriisistä on nyt kyselyhistorian alimmalla tasolla. Vilkin mukaan nämä havainnot heijastavat mahdollisesti yleistä tyytymättömyyttä, mihin viittaavat myös Åbo Akademin tuore tutkimus sekä viimeaikaiset mielenilmaukset.

Myönteisiä havaintoja ovat sen sijaan muun muassa omaan sairastumiseen liittyvän huolen väheneminen sekä se, että valmius koronaa ehkäisevien toimien noudattamiseen on säilynyt korkeana.

Venäjä ja entisen Neuvostoliiton alueen geopolitiikka

Suurlähettiläs Kirsti Narinen esitelmöi valmiustoimikunnalle entisen Neuvostoliiton alueen, etenkin Etelä-Kaukasian, geopoliittisesta tilanteesta, lähihistoriasta sekä Venäjän tavoitteista ja vaikuttamisesta alueella. Etelä-Kaukasiassa sijaitsee kolme valtiota, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia mukaan lukien Venäjän miehittämät Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet, Venäjän luomat, muutamien maiden itsenäisiksi tunnustamat ”valtiot”. Etelä-Kaukasian alue on kulttuurien ja geopoliittisten paineiden keskellä, Venäjän, Turkin ja Iranin läheisyydessä. Alue kuuluu Venäjän mielestä entisenä Neuvostoliiton osana sen vaikutuspiiriin, mutta alueen valtioiden suhteessa Venäjään on erityiset piirteensä. Vähiten Venäjästä riippuvainen on öljyvaltio Azerbaidžan.

Venäjästä ja sen pyrkimyksistä Narinen nosti esille, että maa on asevoimien ja ydinaseiden mielessä suurvalta. Venäjän toimintaa kuvaavat keskeisesti vaikutuspiiriajattelu, kunnioituksen/pelon hakeminen sekä toimintansa pidäkkeettömyys ja vastuuttomuus ja yhä kasvanut autoritäärisyys. Talouselämä nojaa yhä fossiilisiin polttoaineisiin. Venäjän keskeisenä tavoitteena on moninapainen maailma ja hybridivaikuttaminen on sillä arkikäytössä. Kiina on Venäjälle yhteiskuntamalliltaan ja vaikutuspiiriajattelussa keskeinen opettaja, mutta myös oppilas.

Narinen huomioi, että Venäjä kykenee tekemään päätökset sotilaallisista operaatioista hyvinkin nopeasti, etenkin verrattaessa länsimaiden demokraattisiin päätöksentekomekanismeihin. Venäjän kohdalla on syytä aina muistaa maan johdon perinteinen nollasumma-ajattelu, eli kaikki mitä ei ole sen vaikutuspiirissä, on Venäjän vastustajan hallussa. Venäjä haluaa ja vaatii puskurivyöhykettä ympärilleen. Narinen painotti, että monissa entisissä Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa on otollinen yhteiskunnallinen maaperä Venäjän vaikuttamispyrkimyksille ja tavoitteille. Ne maat, joissa vallitsee yhteiskunnallinen konsensus poliittisissa ja turvallisuuden keskeisissä kysymyksissä ovat paremmassa turvassa ulkopuolisen vaikuttamiselta ja painostukselta.

Narinen katsoo, että Valko-Venäjä on ollut jo pitkään tiiviisti Venäjän hallussa ja maan ajautuminen yhä tiiviimpään valtioliittoon toisi mukanaan merkittäviä geopoliittisia etuja Venäjälle, muun muassa pääsyn lännemmäksi ja Kaliningradin läheisyyteen. Tällä on välitön vaikutus myös Itämeren, Baltian ja Suomen turvallisuuteen. Ukrainan tilanteen osalta Narinen havainnoi, että länsimaat vaikuttavat olevan nykyisessä tilanteessa melko yhtenäisenä rintamana kansojen valinnanvapauden puolesta etupiirejä vastaan. Ukrainan suunnan kasvaneiden jännitteiden myötä Venäjällä on Narisen mukaan myös havaittu mielenkiintoisia signaaleja, kuten mm. Venäjän armeijan eläkkeellä olevan kenraali Leonid Ivashovin Venäjän hallintoa ja sen voimapolitiikkaa kritisoiva avoin kirje. Kirje herättää myös kysymyksiä siitä miten kokonaisvaltaista presidentti Putinin valta Venäjällä on.

Suurlähettiläs Narinen toi esityksessään myös esille venäläistä ajattelua ja suurvaltapyrkimyksiä osuvasti kuvaavia huomioita J.K. Paasikiveltä, joissa muun muassa korostuu strategisen ajattelun vähäisyys: ”He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi”.

Esityksensä lopuksi Narinen nosti esille maamme vuoden 2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, joka kuvaa hyvin Suomen roolia ja tavoitteita turbulentissa ja haastavassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. ”Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma”, Narinen tiivisti.

Ajankohtainen turvallisuustilanne ja muut havainnot

Vaikka tautitilanne on tällä hetkellä parempi, sosiaalihuollon ylitarkastaja Annina Sadeoja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta nosti huolestuttavina havaintoina esille mm. sen, että koronan vuoksi vammaisten päivätoimintaa on Länsi- ja Sisä-Suomen alueella paikoin jouduttu supistamaan ja kotiin vietävät palvelut, erityisesti kotihoito, ovat kuormittuneita. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön puutteellinen rokotussuoja on aiheuttanut ikäviä haasteita ainakin Tampereen alueella ja Pohjanmaalla.

Valmiustoimikunta katsoi vallitsevan turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan vakaaksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Viranomaisten valmiuden asteessa tai suorituskyvyssä ei todettu puutteita.

Lisätietoja

ylijohtaja Marko Pukkinen p. 0295 018 582

pelastusylitarkastaja Juha Vilkki p. 0295 018 506

etunimi.sukunimi@avi.fi

Kansalaispulssi, valtioneuvoston sivut