Munasarjasyövän salapiilot paljastuivat – tuloksista apua yksilöllisten hoitojen kehittämiseen

Suomessa sairastuu vuosittain 550 naista munasarjasyöpään. Syöpä on tappava, ja siihen kuolee vuosittain 320 naista Suomessa.

Syövän etenemisen edellytyksenä on elimistön immuunipuolustuksen välttäminen. Syövän immunoterapia vahvistaa elimistön omaa puolustuskykyä syövälle, ja hoidoilla onkin saavutettu viime vuosina merkittäviä tuloksia. Munasarjasyövässä immunoterapian tulokset ovat olleet kuitenkin vaatimattomia, koska kasvaimen immuunijärjestelmältä piiloutumisen mekanismeja ei ole tunnettu.  

Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa kasvain- ja immuunisolujen vuorovaikutuksesta munasarjasyövässä. He selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, kuinka munasarjasyövän geneettiset ominaisuudet ohjaavat ihmisen immuunipuolustusta ja kuinka kasvain- ja immunisolut kommunikoivat keskenään. Tutkimuksessa analysoitiin yli 110 000 yksittäisen solun ominaisuuksia Harvard Medical Schoolissa kehitetyllä kuvantamismenetelmällä. 

– Edistyksellisen kuvantamismenetelmän avulla pystyimme tutkimaan kasvaimen yksittäisiä soluja, niiden toiminnallisia ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita ennennäkemättömällä tarkkuudella, kertoo tutkimuksen vastuukirjoittaja, dosentti Anniina Färkkilä.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.

Kasvaimen geenit huijaavat immuunijärjestelmää

Munasarjasyöpä voi kehittyä ja edetä vain silloin, kun kasvainsolut pystyvät piiloutumaan elimistön immuunijärjestelmältä.

– Tutkimalla yksittäisiä soluja suoraan kudoksessa paljastimme, kuinka kasvainsolut piiloutuvat eri lailla syövän geenimutaatiosta riippuen. Huomasimme, että elimistön immuunipuolustus toimii paremmin kasvaimissa, joissa on BRCA1/2-geenin mutaatio, kun taas kasvaimissa, joissa ei ole näitä mutaatioita, on vahva sidekudossolujen muodostama suojamuuri, kertoo LK, väitöskirjatutkija Inga-Maria Launonen.

BRCA1/2-mutaatioita esiintyy noin 20–22 prosentissa huonosti erilaistuneita serooseja karsinoomia, jotka ovat munasarjasyövän yleisintä muotoa. Erityisesti BRCA1/2-mutatoituneissa kasvaimissa elimistön omat tappaja-T-solut vartioivat tarkasti aggressiivisia kasvainsoluja, ja siksi näillä potilailla oli tutkimuksessa merkittävästi parempi ennuste.

– Kun ymmärrämme paremmin, kuinka kasvaimen geenit huijaavat immuunijärjestelmää, voimme kehittää keinoja aktivoida elimistön oma immuunijärjestelmä tappamaan syöpäsolut, Launonen sanoo.

Tulokset auttavat yksilöllisten hoitojen räätälöinnissä 

Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat kasvain- ja immuunisolujen vuorovaikutuksen merkitystä uusien ja tehokkaiden hoitojen löytämisessä sekä oikeiden lääkkeiden valinnassa potilaille.

– Tutkimustulosten avulla voimme jatkossa räätälöidä yksilöllisiä immuuni- ja yhdistelmähoitoja, joilla on mahdollista jopa parantaa munasarjasyöpä, kertoo Färkkilä.


Alkuperäinen artikkeli: Inga-Maria Launonen, Nuppu Lyytikäinen, Julia Casado, Ella Anttila, Angéla Szabó, Ulla-Maija Haltia, Connor Jacobson, Jia-Ren Lin, Zoltan Maliga, Sandro Santagata, Kevin Elias, Alan D'Andrea, Panagiotis Konstantinopoulos, Peter Sorger, Anniina Färkkilä. Single-cell tumor-immune microenvironment of BRCA1/2 mutated high-grade serous ovarian cancer. Nature Communications, 2022. DOI: 10.1038/s41467-022-28389-3


Lisätietoja:

Inga-Maria Launonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Inga-maria.launonen@helsinki.fi

Anniina Färkkilä, dosentti, Helsingin yliopisto, erikoislääkäri, HUS
Anniina.farkkila@helsinki.fi