Finnvera: Pk-yritysten valoisammista näkymistä huolimatta investoinnit jäävät muista Pohjoismaista
– Suomalaiset pk-yritykset ovat nyt hyvin varovaisia investoimaan. Tarkasteltaessa yrittäjien mielialoja suhteessa investointeihin, ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen ne eivät näytä seuraavan toisiaan. Muissa Pohjoismaissa on lähdetty voimalla liikkeelle ja kaikki merkit viittaavat siihen, että nyt on hyvä hetki investoida ehtiäkseen mukaan kasvuun ja markkinoiden uusjakoon. Investointien merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta ja siksi toivomme, että yritykset uskaltaisivat toimia, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Kansainvälisessä vertailussa, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, investoinnit ovat lähteneet rivakasti liikkeelle. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vähentävät investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyy lukemaan miinus viisi. Saldoluvun arvo laski syksystä neljä yksikköä. Barometrin mukaan 55 prosenttia pankkirahoitusta käyttäneistä kasvuhakuisista yrityksistä toteaa, että ilman Finnveran takausta rahoitus ei olisi järjestynyt.
– Pk-yritysbarometri kertoo yritysten rahoitustarpeiden palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Edelleen erilaisilla tukijärjestelyillä on ollut roolinsa vuonna 2021 yritysten rahoituksessa. Huolestuttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskussa pidemmällä aikavälillä katsottaessa. Investointihalukkuus on yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen, pandemian jatkumiseen ja toimintaympäristön muutokseen, jatkaa Heinilä.
Kiristyvä pankkisääntely hidastaa kasvuyritysten toimintaa
Pankkirahoituksen osuus on lähtenyt nousuun, mutta taustalla on myös koronatukiin liittyviä muutoksia. Noin puolet vastaajista kertoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kiristyminen näkyy barometrin mukaan yleisimmin vakuusvaatimuksien ja oman pääoman vaatimusten kasvuna ja rahoituksen hinnassa. Luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten vastauksissa.
- Seuraamme huolestuneena pankkien luottopolitiikan ja sääntelyn kiristyvää tilannetta. Perinteisen pankkirahoituksen saatavuus uhkaa hankaloitua jatkossa ja näyttää siltä, että se on hidastamassa kasvuyritysten toimintaa. Siksi on hyvä saada uudenlaisia rahoitusmuotoja pk-yrityksille. Finnvera pyrkii vaikuttamaan vakuuksilla ja olemme varautuneet toimimaan monipuolisesti tietyissä kohdennetuissa tilanteissa, jos pankkimarkkinaa ei saada liikkeelle ja käyttämään suoria lainoja ja juniorirahoitusta, toteaa Heinilä.
Yritysten odotukset inflaatiosta muuttuneet selvästi
Pk-yritysbarometrin mukaan 59 prosenttia vastaajista odottaa lopputuotteiden ja palveluiden hintojen nousevan tulevan vuoden aikana. Saldoluku on noussut viime vuoden 29:stä tämän kevään 56:een; toisin sanoin 27 prosenttiyksikköä useampi vastaaja odottaa hintatason nousevan.
– Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on nyt kaikkien taloutta seuraavien huulilla kahdesta syystä; inflaatio on noussut yllättävän nopeasti ja toisaalta keskuspankit ovat yllätettyjä kuluttajahintojen kehityksestä. Olennainen kysymys onkin, missä määrin kuluttajahintojen nousu tulee pidemmällä aikajänteellä näkymään palkkakustannusten nousuna. Toistaiseksi luvut Suomessa ovat maltillisia, mutta riski hinta-palkka-kierteeseen on varteenotettava. Tilanne saattaa muuttua tyystin, jos inflaatio osoittautuu odotettua pysyvämmäksi ilmiöksi. Inflaatio on korkeammalla tasolla vuosiin ja se tulee tuomaan oman lisämausteensa myös talouspolitiikan tekoon. Jää nähtäväksi, onko mauste chiliä vai kanelia, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Pk-yritysbarometrin vastaajien mukaan välituotteiden inflaation odotetaan seuraavan vuoden aikana olevan 6,7 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä vuodentakaista suurempi lukema. Sekä välituotteiden hintojen nousu että lopputuotteiden kasvanut kysyntä nopeuttavat lopputuotteiden inflaatiota, jonka vastaajayritykset odottavat olevan 4,3 prosenttia. Pk-barometrissa kysyttiin myös palkkakustannusten inflaatiota, jonka odotetaan olevan 1,9 prosenttia tulevan vuoden aikana.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämään Pk-yritysbarometriin vastasi joulu–tammikuussa 5 200 pk-yritystä.
Lue raportti pk-yritysbarometristä Suomen Yrittäjien sivustolta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso Heinilä, liiketoimintajohtaja, pk- ja midcap-rahoitus, 029 460 2570
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, 029 460 2878
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi4.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme