Tutkijat löysivät keinon, jolla kudoksen uudistumisesta vastaavia soluja voidaan ohjata

Kudoksissa sijaitsevat kantasolut uudistavat kudoksia tuottamalla tytärsoluja, jotka joko pysyvät kantasoluina tai erilaistuvat kudoksen tehtäviä ylläpitäviksi soluiksi, kuten esimerkiksi suoli- tai ihosoluiksi. Jotkut kantasolut sinetöivät tytärsolujensa kohtalot jo jakautumishetkellä. Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet tavan, jolla kantasolut ohjaavat solujakautumisessa tytärsolujen toimintaa.
Kun kantasolu työntää aktiivisemmat, vanhemmat mitokondriot toiseen tytärsoluun, solu menettää uusiutumiskykynsä ja erilaistuu kyseisen kudoksen tehtäviä ylläpitäväksi soluksi. Nuorempia mitokondrioita sisältävä toinen tytärsolu jatkaa puolestaan kantasoluna ja voi korjata kudosta yhä uudelleen.
Tutkijat havaitsivat, että erilaistuvalle tytärsolulle periytyvät vanhemmat mitokondriot ylläpitävät paremmin soluhengitykseen pohjautuvaa aineenvaihduntaa.
– Solujen toiminnoille keskeisten geenien päälle kytkeminen ohjaa lopulta solujen identiteettiä, mutta aineenvaihdunta näyttäisi määrittelevän solujen tulevaisuuden aivan ensimmäisenä, apulaisprofessori Pekka Katajisto Helsingin yliopiston HiLIFE -yksiköstä kuvaa.
– Kun rajoitimme soluhengitystä vähentämällä vain yhden vanhoissa mitokondrioissa esiintyvän proteiinin määrää, tytärsolut pysyivätkin uusiutumiskykyisinä kantasoluina, kertoo väitöskirjatutkija Julia Govenius (o.s. Döhla) Helsingin yliopistosta.
Tämä todistaa, että pienet erot mitokondrioiden laadussa voivat vaikuttaa koko solun aineenvaihduntaan ja lopulta sen kohtaloon kudoksissa.
– Kantasolujen uusiutumiskykyyn voidaan vaikuttaa yllättävän pienillä ja oikein ajoitetuilla aineenvaihdunnan muutoksilla, toteaa Kantasolumetabolian huippuyksikön tutkimuskoordinaattori Emilia Kuuluvainen.
Löytö on osa perustutkimusta, jonka pohjalta on mahdollista kehittää uudentyyppisiä keinoja edistää kudosten uusiutumiskykyä esimerkiksi rappeumasairauksissa tai nopeuttaa kudosvaurioista toipumista.
Tutkimus tehtiin Suomen Akatemian Kantasolumetabolian huippuyksikön johtajan Pekka Katajiston tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa, Helsinki Institute of Life Sciences HiLIFE:ssa. Katajiston tutkimusryhmä hyödynsi Kantasolumetabolian huippuyksikön herkkää massaspektrometritekniikkaa selvitäkseen erilaistuvien sekä uusiutumiskyvyn säilyttävien kantasolutyttärien eri aineenvaihduntareittien aktiivisuuden.
Artikkeli:
Döhla J, Kuuluvainen E, Gebert N, Amaral A, Englund JI, Gopalakrishnan S, Konovalova S, Nieminen AI, Salminen E, Torregrosa Muñumer R, Ahlqvist K, Yang Y, Bui H, Otonkoski T, Käkelä R, Hietakangas V, Tyynismaa H, Ori A, Katajisto P. Döhla, J., Kuuluvainen, E., Gebert, N. et al. Metabolic determination of cell fate through selective inheritance of mitochondria. Nat Cell Biol 24, 148–154 (2022). https://doi.org/10.1038/s41556-021-00837-0
________________
Termien selityksiä:
Mitokondrio on solun sisällä oleva soluelin, joka vastaa soluhengityksestä. Se toimii niin sanottuna solujen energiatehtaana. Mitokondrioita on kaikissa soluissa, mutta niitä on eniten paljon energiaa vaativissa solutyypeissä, kuten lihassoluissa.
Soluhengitys on reaktio, jonka avulla solut tuottavat energiaa. Polttoaineina toimivat happi ja sokeri, ja reaktiossa syntyy hiilidioksidia, vettä ja energiaa.
Kantasolu on solu, joka jakautumalla tuottaa uusia kantasoluja sekä kudosten toimintoja ylläpitäviä soluja, kuten hermosoluja, lihassoluja tai verisoluja. Kantasolu vastaa kudosten uusiutumisesta. Lue lisää kantasoluista ja kantasolututkimuksesta Kantasolumetabolian huippuyksikön kantasoluportaalista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Katajisto
pekka.katajisto@helsinki.fi
puh. 02941 59402
Emilia Kuuluvainen
emilia.kuuluvainen@helsinki.fi
puh. 02941 59416
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme