Väitös: Sosiaalinen syrjäytyminen ruokkii pelon oppimista

Jos ihmistä puree koira, tuntee hän todennäköisesti pelkoa ja välttelee samanlaisia koiria tulevaisuudessa. Hänen mielessään syntyy yhteys koiran ja kivuliaan tunteen välille, jota kutsutaan pelon oppimiseksi. Mikäli koiran ja kivuntunteen välinen yhteys on jatkuvasti vahva, pelko saattaa yleistyä koskemaan kaikenlaisia koiria.

Pelon oppimisella ja yleistymisellä tiedetään olevan merkittävä rooli erilaisissa ahdistuneisuushäiriöissä. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä esiintyy usein liiallista pelon oppimista ja yliyleistynyttä pelkoa näennäisen harmittomia asioita kohtaan. On siis tärkeää tutkia, mitkä asiat vaikuttavat pelon oppimiseen ja yleistymiseen.

Väitöskirjatutkimuksessaan Haoran Dou selvitti sosiaalisen syrjinnän, sosiaalisen pelon oppimisen ja läheisissä sosiaalisissa tilanteissa tuotetun oksitosiini-hormonin vaikutuksia pelon oppimiseen ja yleistymiseen. Ympäristötekijöiden ja erilaisten biologisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan käyttäytymiseen ja mielenterveyteen. Positiivinen ympäristö, kuten läheisiltä saatava sosiaalinen tuki, lisää hyvinvointia ja vähentää stressiä. Vastaavasti esimerkiksi sosiaalinen syrjäytyminen ja pelottavien tapahtumien seuraaminen vähentävät hyvinvointia ja voivat johtaa ahdistukseen. Biologisista tekijöistä esimerkiksi hormonit, kuten tutkimuksessa huomioitu rakkaushormoniksikin kutsuttu oksitosiini, vaikuttavat käyttäytymiseen.

Läheiset vuorovaikutussuhteet voivat vähentää ahdistusta

Doun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalisen syrjäytymisen kokeminen ja toisten ihmisten pelonoppimisen tarkkailu lisäävät yleistynyttä pelkoa vaarattomiin kohteisiin. Oksitosiinin saaminen sen sijaan vähentää tehokkaasti yleistynyttä pelkoa.

– Tulokset osoittavat, että kärsittyämme sosiaalisesta syrjäytymisestä tai tarkkailtuamme toisen ihmisen pelkokokemuksia, yleistämme helpommin omia pelokkaita tuntemuksiamme yhdestä tapahtumasta muihin merkityksellisiin tapahtumiin, mikä voi lisätä tarpeetonta ahdistusta, väittelijä kertoo.

– Positiivinen sosiaalinen vuorovaikutus ystäviemme, perheidemme tai muiden henkilöiden kanssa sen sijaan lisää oksitosiinitasoa ja saattaa vähentää yleistynyttä pelkoa ja ahdistusta.

Osatutkimuksissa käyttäytymisvasteita, fysiologisia vasteita ja aivoaktiivisuutta pelon oppimisen ja yleistymisen aikana mitattiin käyttämällä sähköiskun ennakointia, ihon sähkönjohtavuutta, aivosähkökäyrää ja toiminnallisen lähi-infrapunaspektroskopian menetelmiä.

MA (Educ.) Haoran Doun psykologian väitöskirjan "Effects of social exclusion, observational learning, and oxytocin on fear learning and generalization: Evidence from behavioral and brain activity studies" tarkastustilaisuus järjestetään keskiviikkona 16.3.2022 kello 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii PhD, Associate Professor Andero Uusberg (University of Tartu) ja kustoksena apulaisprofessori Piia Astikainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-dou-160322.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79726

Lisätietoja

Väitöskirjatutkija Haoran Dou, haoran.h.dou@jyu.fi, puh.+358 466325192 (englanniksi)