Suuri lampitiheys edistää vesihyönteisten leviämistä kaupunkialueilla

Kaupunkilammet ovat vesieliöiden paratiisi keskellä kaupungin hälinää. Suomessa lammet määritellään halkaisijaltaan alle 200 metrin kokoisiksi makean veden vesialueiksi, joskaan lampien ja pienten järvien välillä ei ole selkeää rajanvetoa. Pääkaupunkiseudulla on yli sata kaupunkilampea, joissa elää paljon sammakoita, hyönteisiä ja muita vesieliöitä. Kaupunkilammissa tapaa usein sukeltajakuoriaisia.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä keräsi näytteitä 26 lammesta pääkaupunkiseudulla selvittääkseen, miten maisemayhteydet vaikuttavat kaupunkilampien ekologisiin arvoihin. Landscape Ecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin yli 60 sukeltajakuoriaislajia.
– Kaupunkimaisemissa on paljon liikkumisesteitä, kuten teitä ja korkeita rakennuksia, jotka rajoittavat eliöiden leviämistä. Lajien levittäytymiskyky vaihtelee, mikä vaikuttaa eliöiden levinneisyyteen maisemassa. Otetaan esimerkiksi sukeltajakuoriaiset: taitavat lentäjät leviävät yleensä laajalle, kun taas taitamattomampienlevinneisyys rajoittuu usein saman maiseman tietylle lammelle tai alueelle. Toisin sanoen sama rakenteellinen yhteys tarkoittaa vaihtelevaa toiminnallista yhteyttä eri eliöryhmille tai lajeille, kertoo Wenfei Liao Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijat tarkastelivat pääkaupunkiseudun 11 eri alueella 15 kalatonta lampea ja 11 lampea, joissa oli kaloja. He havaitsivat, että mitä pidempi välimatka lampien välillä on, sitä vähemmän samankaltaisia niiden sukeltajakuoriaisyhteisöt ovat. Lähekkäin sijaitsevilla lammilla oli enemmän samoja lajeja kuin eristyneillä lammilla. Tulosten perusteella vähäiset rakenteelliset yhteydet voivat rajoittaa sukeltajakuoriaisten kaltaisten selkärangattomien vesieliöiden leviämistä.
Onko määrällä väliä? Elinympäristöjen laadulla on
Tutkimustulosten perusteella kalat voivat tehdä lammista sopimattomia useimmille selkärangattomille vesieliöille, vaikka ne sijaitsisivat muiden sopivien lampien lähellä.
– Kaupunkilampia lisättäessä täytyy siis jättää joistakin lammista kalat pois, jos halutaan tukea petoeläimille alttiita selkärangattomia vesieliöitä, Wenfei Liao sanoo.
Miten kaupunkimaisemien lampiverkostoja voidaan parantaa?
Tutkimustulosten perusteella tutkija Wenfei Liao suosittaa seuraavia toimenpiteitä:
- Kasvatetaan lampitiheyttä luomalla lampia kaupunkiympäristöön kosteikkojen elinympäristöjen eristäytyneisyyden vähentämiseksi
- Ylläpidetään useita lampia samoilla alueilla tai luodaan uusia niin, että etenkin levittäytymiskyvyltään huonot lajit voivat hyödyntää niitä levittäytymiseen tai uusina elinympäristöinä
- Suojellaan petoeläimille alttiita selkärangattomia lajeja säilyttämällä kalattomia lampia ja ylläpidetään lampien rakenteellista yhteyttä sekä lajien kannalta myös niiden toiminnallista yhteyttä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Wenfei Liao, wenfei.liao@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote
Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.
Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.
Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote
Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme