Vakuutustutkinnalla ei haeta säästöjä vaan etsitään totuutta – hinnan petoksista maksavat rehelliset asiakkaat
Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijät tekevät yhteistyötä epäselvien vahinkoilmoitusten käsittelyssä. Osa korvaushakemuksista päätyy myös vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija selvittää, mitä on tapahtunut ja onko kyse vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.
”Vakuutustutkinnan tarkoitus on selvittää totuus, mitä oikeasti on tapahtunut, olipa lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä hyvänsä. Selvittäminen on vakuutusyhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan – huijaukset lankeavat loppukädessä heidän maksettavikseen”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä työskentelee nelisenkymmentä vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein räikeimpiä tapauksia. Arkipäiväisestä vakuutuspetosten torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.
Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei tilastoida, paljonko vakuutuspetosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.
Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta.
Vakuutuslainsäädäntöön pohjautuvissa Hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa linjataan, miten vakuutustutkintaa tehdään. Periaatteissa todetaan, että vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että yhtiöt torjuvat ja tutkivat petosrikoksia ja muita väärinkäytöksiä sekä rajoittavat väärin perustein haettavista vakuutuskorvauksista vakuutuksenottajille aiheutuvaa vahinkoa.
”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi. Siksi niiden tutkinta on vakuutusyhtiön velvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Mikäli koetaan, että nykyinen lainsäädäntö tältä osin kaipaa tarkennusta, on asiaa pohdittava huolella ja otettava huomioon ongelman suuruus ja tutkinnan yleinen tarpeellisuus petosten ehkäisyssä”, Saxholm korostaa.
Vuosittain vakuutustutkinnassa on noin 2000 epäselvää vahinkoa. Vakuutusrikollisuuden selvittämisessä käytetään apuna myös vakuutusyhtiöiden yhteistä vahinkorekisteriä, mihin on rekisteröity suuri osa vakuutuksenottajien vahingoista. Vahinkorekisterin tarkoituksena on muun muassa estää korvausten hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.
Lue lisää: Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fivalta perusteltu päätös pitää asuntolainakatto ja muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan – FA: Näissä oloissa tuleekin tukea talouden elpymistä30.9.2025 11:52:59 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla ja muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakatto perustasollaan 90 prosentissa. Ensiasunnon hankintaan otettuja lainoja koskeva katto pysyy 95 prosentissa. FA toteaa, että talouskasvun käynnistyminen ja asuntomarkkinoiden elpyminen on ollut odotettua hitaampaa, eikä asuntohinnoissa ole nousupainetta. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan viritys on syytä pitää keveänä.
Ei valtiota makuuhuoneeseen – esitys verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajentamiseksi rikkoo sekä yksityisyyden suojaa että tietosuojasääntelyä30.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää verohallinnon tiedonsaantioikeuksien merkittävää laajennusta. Ehdotuksen muotoilu on niin laaja ja epämääräinen, että se mahdollistaa tietopyynnöt kohdetta yksilöimättä, massaluonteisesti ja toistuvasti, vaikka tiedoilla ei olisi mitään tekemistä verotuksen kanssa. Taustalla on tärkeä tavoite torjua harmaata taloutta, mikä ei kuitenkaan saa sivuuttaa yksityisyyden suojan ja tietosuojasääntelyn vaatimuksia. Esitys on vahvasti ristiriidassa sekä EU:n tietosuoja-asetuksen säännösten että perustuslain takaaman yksityisyyden suojan kanssa. Finanssiala ry:n (FA) mukaan esitysluonnos on niin puutteellinen, että se vaatii perusteellista jatkovalmistelua ja esityksen antamista tulee lykätä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Mikä jumittaa yritysten lainansaannissa? 3.10.2025 kello 1229.9.2025 10:49:26 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.
Murretaan EU:n sähköiset raja-aidat – Digitaalisen identiteetin lompakko helpottaisi kansalaisten sähköistä asiointia koko unionin alueella24.9.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Digitaalisen identiteetin lompakolla käyttäjät hallinnoisivat omaa henkilöllisyyttään ja todistuksiaan. Komission eIDAS-asetuksen tavoitteena on helpottaa tunnistautumista valtioiden rajat ylittävässä asioinnissa luomalla eurooppalainen digitaalinen identiteetti niin kansalaisille kuin organisaatioille. Lompakko ei korvaa nykyisiä tunnistusvälineitä, kuten pankkitunnuksia ja mobiilivarmennetta vaan tulisi niiden rinnalle. Rajat ylittävän sähköisen asioinnin helpottaminen edistäisi liiketoimintaa. Suurimpia huolenaiheita esityksessä on suhde maksupalvelulainsäädäntöön ja siihen liittyvien vastuiden jako.
Arno Ahosniemi vastaa Antti Kaikkoselle: Digihuijauksia ei voi hoitaa vain avaamalla pankin piikki – somealustat velvoitettava mukaan22.9.2025 16:25:42 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen ulostuloa huijausten torjunnan tehostamisesta oikeansuuntaisena. "Kaikkonen nostaa esiin merkittävän yhteiskunnallisen ongelman: digihuijaukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Pankkien rooli torjunnassa on keskeinen, mutta yksin pankit eivät tätä taistelua voita. Ongelman mittaluokka on niin suuri, ettei sitä voi lakaista maton alle vain avaamalla pankin piikki. On puututtava itse ongelmaan", Ahosniemi jyrähtää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme