Selvitys: Alle kolme prosenttia lukiolaista suorittaa ohjelmoinnin opintoja

Tuoreen selvityksen mukaan vain alle kolme prosenttia lukio-opiskelijoista sisällyttää ohjelmointia opintoihinsa. Ohjelmoinnin opiskelu on myös vahvasti sukupuolittunutta: poikien osuus on 70 prosenttia. Vain puolet suomalaislukioista edes tarjoaa ohjelmoinnin opetusta, aihetta kartoittanut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemä selvitys paljastaa.

Edelliseen lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ei sisältynyt ohjelmointia lainkaan. Syksyllä 2021 käyttöönotetussa lukion opetussuunnitelmassakin ohjelmointi on mainittu vain osana yhtä valinnaista pitkän matematiikan moduulia. Peruskoulun voimassa oleva opetussuunnitelma sisältää ohjelmoinnin alkeita osana matematiikkaa ja käsitöitä, mutta lukioon tullessa opintopolku katkeaa. Ohjelmoinnin puuttuminen opetussuunnitelmasta näkyy oppimateriaalien puutteena, resurssien niukkuutena ja opettajien osaamisen vanhenemisena.

Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta

“Merkittävä pullonkaula ohjelmoinnin opetuksen lisäämisessä ovat opettajat, jotka ilmoittivat kyselyssä tarvitsevansa alan täydennyskoulutusta”, KARVI:n yksikön johtaja Hannele Seppälä kertoo. “Opettajien innostus sekä valmiudet opettaa ohjelmointia koettiin yhdeksi suurimmista ohjelmoinnin opetusta edistäväksi tekijäksi”, Seppälä sanoo. Vastaavasti valmiuksien puute ja kiire koettiin ongelmiksi. Opettajista valtaosa koki tarvitsevansa täydennyskoulutusta ohjelmoinnin opetukseen, vaikka sitä olisi sisältynyt heidän omiin opettajankoulutuksiinsa. Opettajille tulisikin tarjota täydennyskoulutusta, jotta ohjelmoinnin opetustarjonta lukioissa lisääntyisi.   

Yritys- ja korkeakouluyhteistyöllä vauhtia
KARVI:n selvityksen mukaan korkeakouluyhteistyö olisi keino saada kouluihin saada ohjelmoinnin opetusta jo lähitulevaisuudessa. Tätä on jo kokeiltu osassa lukioita. Erilaisten ilmaisten, korkeakoulujen tarjoamien ja verkkovälitteisten ohjelmointikurssien suorittaminen itsenäisesti on kuitenkin ollut kouluissa harvinaista. Vain yksittäiset opiskelijat hyödynsivät mahdollisuutta sisältää lukio-opintoihinsa näitä kursseja. Tämä vapaaehtoinen ja ilmainen opetus voisi olla yksi mahdollisuus lisätä ohjelmointiosaamista huolimatta oman oppilaitoksen resursseista tai opettajien valmiuksista. "Ohjelmoinnin opetus lukioissa on jätetty yksittäisten koulujen ja opettajien harrastuneisuuden varaan. Opetussuunnitelmaa ei olla lähiaikoina uudistamassa, joten nyt tarvitaan luovia ratkaisuja ja kansallinen ohjelmoinnin opetuksen kehittämisohjelma", valtakunnallisen lukion matematiikan kehittämistehtävän koordinaattori Ville Tilvis toteaa. Suomessa on arvioitu olevan noin 10000 ohjelmoijan vaje työmarkkinoilla.  “Suomi tarvitsee kipeästi ohjelmoinnin osaajia. Koodaripula on suuri kasvuneste paitsi yrityksille, myös Suomen kansantaloudelle”, Suomen startup-yhteisö ry:n puheenjohtaja Timo Ahopelto kommentoi selvitystä. Ahopelto on myös sarjayrittäjä on pääomasijoittaja. ”Olisi monella tapaa tärkeää, että nykyistä useammat tytöt kiinnostuisivat koodaamisesta. Se olisi meidän kaikkien etu”, Ahopelto muistuttaa.

Keskustelijoina:
Hannele Seppälä
Yksikön johtaja, KT
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Ville Tilvis
Linjanjohtaja, kehittämistehtävän koordinaattori
Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

Timo Ahopelto
Suomen startup-yhteisö ry:n puheenjohtaja
Sarjayrittäjä ja pääomasijoittaja

Pilvi Torsti
Dosentti, VTT
Valtiosihteeri, virkavapaalla

Keskustelun vetää Jan Erola
Viestintäyrittäjä