Harrastamisen Suomen malli kerää helsinkiläisten oppilaiden harrastustoiveet ensi lukuvuodelle

Lasten ja nuorten kuuleminen on keskeinen osa harrastamisen Suomen mallin toimintaa. Helsinkiläiset lapset ja nuoret pääsevät pian listaamaan toiveharrastuksensa ensi lukuvuodelle. Toivoa voi vaikkapa sellaista harrastusta, jonka aloittamisesta on aina haaveillut, mutta harrastuksen hinta tai pitkä etäisyys ovat olleet esteinä harrastamiselle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kiipeily, cheerleading, katutaide, bänditoiminta tai elokuvanteko. Suosituimmat toiveet toteutetaan. 

Alakouluissa 2.–5. luokkien oppilaat täyttävät kyselyn viikoilla 14–16. Osa kouluista lähettää kyselyn myös Wilman kautta huoltajille. Yläkouluissa toteutettavan harrastustoiminnan suunnittelussa hyödynnetään Nuorten budjetin tiedonkeruuta ajanjaksolla 28.3.–3.6.2022.

Jo noin 4 000 helsinkiläistä oppilasta mukana harrastamisen Suomen mallin toiminnassa

Monen oppilaan harrastustoiveet on jo toteutettu. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluiden koordinoimassa harrastamisen Suomen mallin toiminnassa on mukana jo noin 4 000 lasta ja nuorta joka lukuvuosi. Toiminnan käynnistymisen jälkeen, eli keväästä 2021 lähtien maksutonta harrastustoimintaa on tarjottu yhteensä jo lähes 10 000 oppilaalle kaikki toimintakaudet mukaan laskien.

Tällä hetkellä oppilaat voivat valita yli 30 erilaisesta maksuttomasta harrastuksesta itselleen mieluisan. Jokaisessa Helsingin koulussa on valittavana kolme erityyppistä harrastusta: liikunta-, kulttuuri- ja digitaalinen tai muu harrastus. Tätä kutsutaan kolmen korin malliksi.

“Harrastusten jakaminen kolmeen koriin takaa mahdollisimman erilaisten harrastusten tarjoamisen kouluissa. Näin vahvistamme harrastamisen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta”, kertoo Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden projektipäällikkö Irma Sippola.

Malli on tavoittanut erityisesti heitä, joilla on vähän harrastuksia

Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa Helsingissä mukana olleilta oppilailta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Syksyllä 2021 toteutettuihin palautekyselyihin tuli yhteensä noin 1600 vastausta. Vastausten perusteella voidaan todeta, että uudet harrastusmahdollisuudet ovat tavoittaneet hyvin lapsia ja nuoria, joilla on vähän harrastuksia.

Lokakuussa tehdyssä kyselyssä viidennes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ollut muita harrastuksia. Marraskuun kyselyssä lähes kolmannes oppilaista kertoi, että heidän ainoa harrastuksensa oli Suomen mallin järjestämä. Tärkeimmiksi syiksi uuden harrastuksen aloittamiseen oppilaat mainitsivat kiinnostavan aiheen, halun oppia uusia taitoja tai kokeilla jotain uutta sekä vanhempien kannustuksen. Harrastukset saivat kiitettävän arvosanan.

“Harrastamisen Suomen malli on osoittautunut hyväksi keinoksi vahvistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia laadukkaaseen harrastamiseen lähellä”, iloitsee aluepäällikkö Tiina Hörkkö Helsingin kaupungin nuorisopalvelusta.

Matalan kynnyksen harrastustoiminta tukee myös koulutyötä ja oppimista. “On erittäin tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tämä on erityisen tärkeää näinä poikkeuksellisina aikoina. Harrastamisen Suomen malli on lisännyt hyvinvointia ja tuonut koulupäiviin iloa ja uusia virikkeitä”, kertoo Helsingin kaupungin perusopetuksen aluepäällikkö Kimmo Mustonen.

Harrastamisen Suomen malli on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hanke, jonka tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Helsinki on sitoutunut rakentamaan maksuttomasta, koulupäivän jälkeen järjestettävästä harrastustoiminnasta pysyvän toimintamallin, mikä tuo jatkuvuutta matalan kynnyksen harrastustoimintaan. Harrastuksia tarjotaan Helsingin kaikissa peruskouluissa 3.–9.-luokkalaisille koulujen tiloissa tai niiden lähiympäristössä koulupäivän jälkeen, ennen klo 17. Kevätlukukaudella 2022 toiminta laajeni myös valtion, sopimus- ja yksityiskouluihin. Harrastusvalikoimaa täydennetään ja ryhmien määrää kasvatetaan koko ajan.

Tämä tiedote julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi mahdollisimman pian Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi.

Kuva: Maarit Hohteri, Helsingin kaupunki