Danske Bank: Ukrainan sota leikkaa Suomen viennin kasvusta puolet

Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, arvioi Danske Bank tuoreessa yritysten suhdannekatsauksessa. Joulukuussa julkaistu edellinen katsaus ennusti vielä, että vienti kasvaa 6 prosenttia koronaelpymisen myötä.

Venäjä on aloittanut sodan Ukrainaa vastaan, mikä aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi erilaisia haasteita talouteen. Vientiteollisuuden näkymät olivat alkuvuodesta 2022 edelleen melko hyvät, mutta sota Ukrainassa muuttaa tilannetta. Keskeisten vientimarkkinoiden talouksien, paitsi Venäjän, odotetaan edelleen kasvavan, joskin hieman aiemmin arvioitua hitaammin. Euroopan talouskasvu hidastuu enemmän kuin Yhdysvaltojen tai Kiinan, muissa Pohjoismaissa tilanne on tosin Suomea parempi vähäisemmän venäjänkaupan vuoksi”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Danske Bank leikkaa myös investointien kasvuennustettaan. Pankki ennustaa investointien kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia, kun edellinen ennuste oli 4 prosenttia.

”Investoinnit ovat kehittyneet kehnosti viime vuosina, mutta lähitulevaisuus on näyttänyt investointien osalta valoisammalta. Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ja Venäjän kaupan romahdus heikentävät investointeja. Toisaalta Venäjältä siirtyy hieman tuotantoa Suomeen. Lisäksi odotamme lisäinvestointeja huoltovarmuuteen ja uusiutuvaan energiaan.”

Danske Bankin Kuoppamäki kehottaa yrityksiä varautumaan siihen, että lähitulevaisuutta voi olla vaikea ennakoida.

”Yritykset voivat tässä epävarmassa toimintaympäristössä hyödyntää myös skenaariotyöskentelyä. Yhden ennusteen varassa toimimisen sijaan kannattaa varautua erilaisiin lopputulemiin. Tällä hetkellä EU-maiden yhteistyö tiivistyy ja hallinnollista säätelyä tulee lisää, mutta tulevaisuudessa valtiot saattavat esimerkiksi pyrkiä myös aiempaa laajempaan omavaraisuuteen.”

Inflaatio vaivaa myös yrityksiä

Ukrainan sodan epäsuorista talousvaikutuksista yksi merkittävimmistä on inflaation kiihtyminen entisestään. Tämä muuttaa yritysten toimintaympäristöä sekä nostaa raaka-aineiden, energian ja työvoiman hintaa. Pysyvä inflaatio myös lisää keskuspankeille paineita nostaa ohjauskorkoja, mikä taas nostaa rahoituksen hintaa.

Danske Bank ennustaa inflaation olevan tänä vuonna Suomessa 4,4 prosenttia, mutta laskevan ensi vuonna kahteen prosenttiin. Globaalien tuotantoketjujen toipuminen koronasta ja koronatilanteen helpottaminen lisäävät hyödykkeiden tarjontaa sekä siirtävät kulutusta palveluiden suuntaan, mikä hillitsee inflaatiota.

”Tästä huolimatta inflaatiopaine on ollut selkeässä nousussa alkuvuoden aikana, ja hintojen noususta on tullut entistä laaja-alaisempaa. Jopa palvelusektorilla inflaatio on kiihtynyt, mikä kielii palkkainflaation kiihtymisestä ja luonteeltaan pysyvämmistä inflaatiopaineista.”

Euroalueelle Danske Bank ennustaa 7 prosentin inflaatiota. Tämä lisää Euroopan keskuspankin paineta korkojen nostamiselle.

”Odotamme keskuspankin päättävän netto-ostot jo heinäkuun kokouksessa, ja nostavan talletuskorkoa ensimmäisen kerran joulukuussa. Mikäli inflaatio kiihtyy vielä odotettuakin voimakkaammin, koronnosto on mahdollinen jo syyskuussa.”

Sota on heikentänyt euroa suhteessa dollariin, sillä kohoavien energian hintojen myötä euroalueen tuontihinnat nousevat vientihintoja nopeammin ja heikkenevä ulkomaankaupan vaihtosuhde painaa valuuttakurssia.

”Sama ilmiö on pitkälti määrittänyt valuuttakurssien kehitystä myös muualla maailmassa, suhteessa eniten ovat kärsineet Venäjän kanssa läheiset kauppasuhteet omaavien Itä-Euroopan maiden valuutat. Emme odota raaka-aineiden hintojen merkittävästi laskevan, ja koska länsimailla on yhä varaa myös kiristää pakotteita, hinnat saattavat yhä nousta korkeilta nykytasoilta, mikä painaisi euroa suhteessa dollariin entisestään. Myös johdannaismarkkinat näkevät riskien olevan poikkeuksellisen voimakkaasti kallellaan tilanteen vaikeutumisen suuntaan.”

 

SUOMI

ennuste ennuste   Kysyntä ja tarjonta 2019 2020 2021 2022 2023 Määrän muutos, %           Bkt 1,2 -2,3 3,3 1,7 2,0 Tuonti 2,4 -6,6 5,0 4,0 3,5             Vienti 6,7 -7,5 4,2 3,0 3,0 Kulutus 1,1 -3,1 3,3 1,9 2,0 -yksityinen 0,7 -4,1 3,2 2,3 2,5 -julkinen 2,0 0,4 2,2 1,0 1,0 Investoinnit -1,5 -0,3 2,0 3,0 3,0             Indikaattoreita 2019 2020 2021 2022 2023 Työttömyysaste, % 6,7 7,8 7,7 7,0 6,7 Ansiotaso, % 2,1 1,9 2,3 2,8 2,6 Inflaatio, % 1,0 0,3 2,2 4,4 2,0 Asuntojen hinnat, % 0,6 1,5 3,7 0,5 2,0 Vaihtotase, mrd. eur -0,7 2,0 2,3 0,5 1,0 Vaihtotase / bkt, % -0,3 0,8 0,9 0,2 0,4 Julkinen alijäämä / bkt, % -1,0 -5,5 -2,7 -3,0 -1,9 Julkinen velka / bkt, % 59,7 69,6 67,8 68,4 67,6     Ennusteet: : Danske Bank Research