Uusi lintututkimus paljastaa, että isät johtavat poikasensa Afrikkaan asti ensimmäisellä syysmuutolla

Lintujen muutto on kiehtonut ihmismieliä vuosituhansien ajan. Kuinka nämä siivekkäät oppivat löytämään tiensä kaukaisille talvehtimispaikoille? Uudessa Nature Communicationsissa julkaistussa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä Suomesta, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta seurasi kokonaisia lintuperheitä GPS-lähettimillä selvittääkseen asian.
– Halusimme saada paremman käsityksen siitä, miten lintujen muuttotaidot siirtyvät sukupolvelta toiselle lajilla, jonka yksilöt tavallisesti muuttavat yhdessä, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Patrik Byholm Helsingin yliopistosta.
Vaikka tiedetään, että monet linnut muuttavat parvissa, aiemmin on ollut vain vähän tietoa siitä, kuinka yhdessä muuttavat yksilöt tarkalleen ovat vuorovaikutuksessa muuttomatkan aikana. Tutkimuksissaan räyskillä (Hydroprogne caspia) tutkijat havaitsivat, että isäräyskillä on päävastuu muuton salaisuuksien opettamisesta poikasilleen. Tutkijat huomasivat, että yleensä muuton opettaminen on biologisen isän vastuulla, mutta yhdessä tapauksessa myös kasvatti-isä osallistui perehdyttämiseen.
– Nämä ovat erittäin kiehtovia tuloksia - meidät yllätti täysin lintuisien keskeinen rooli poikasten perehdyttämisessä, Byholm sanoo.
Oikeiden reittien oppiminen on elintärkeää selviytymiselle
Lintujen liikkeiden huolellinen analysointi osoitti, että poikaset pysyivät koko ajan aikuisen lähellä ja että ne onnettomat nuoret linnut, jotka menettivät yhteyden vanhempansa, kuolivat. Tämä viittaa siihen, että räyskille on ehdottoman tärkeää, että nuoret muuttavat yhdessä kokeneen aikuisen kanssa selviytyäkseen ensimmäisestä muuttomatkastaan.
Miksi enimmäkseen isät, mutta eivät juurikaan äidit, ohjaavat poikasiaan ensimmäisellä muuttomatkallaan etelään on epäselvää. Sen sijaan tutkimus osoittaa, että kerran opittu tieto tulee hyötykäyttöön myöhemmin: tiirat toistavat samoja muuttoreittejä, jotka niiden isät näyttivät niille ensimmäisellä matkallaan etelään.
– Tämä osoittaa, että räyskillä muuttotieto periytyy sukupolvelta toiselle opitun kautta ja että nuoruusvaiheen kokemuksilla on seurauksia niihin päätöksiin, joita linnut tekevät vuosia sen jälkeen kun ne muuttivat ensimmäisen kerran heidän isänsä kanssa, Byholm kommentoi.
Tutkijoiden havainnot ovat tärkeitä kun tarkastellaan, miten räyskät ja muut muuttolinnut voivat selviytyä ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen laajan häviämisen edessä. Räyskillä tämä riippuu siitä, kuinka tehokkaasti tieto onnistuneista muuttoreiteistä ja pysähdyspaikoista välittyy sukupolvelta toiselle.
Julkaisu:
Byholm, P., Beal, M., Isaksson, N., Lötberg, U. & Åkesson, S. 2022: Paternal transmission of migration knowledge in a long-distance bird migrant. Nature Communications. https://doi.org/10.1038/s41467-022-29300-w
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Patrik Byholm, Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto patrik.byholm@helsinki.fi; +358 50 436 0416
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta - maailmanluokan ympäristö- ja elämäntieteiden tutkimusta ja koulutusta molekyyli- ja solutasolta aina yksilöihin ja ekosysteemeihin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme