Keskieläke 1 784 euroa kuukaudessa
30.3.2022 07:28:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote

Vuonna 2021 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa, reilut 20 euroa enemmän kuin vuonna 2020. Mediaanieläke oli 1 559 euroa kuukaudessa.
Suomalaisten eläkkeistä 70 prosenttia oli alle 2 000 euron suuruisia. Kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai yhdeksän prosenttia eläkkeensaajista.
– Miesten ja naisten väliset erot korostuvat erityisesti eläkejakauman yläpäässä. Miehistä lähes 15 prosenttia sai yli 3 000 euron eläkettä, kun naisilla tämä osuus jäi viiteen prosenttiin. Eläkkeen suuruus heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.
Kaikki tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Uudellamaalla suurimmat eläkkeet
Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 110 euron kuukausieläkkeen. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla (1 551 €).
Kuntatasolla Kauniainen erottuu muista 3 212 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 397 €) ja Helsinki (2 214 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 312 €).
Sukupuolten eläke-erot korostuvat Etelä-Suomessa
Naisten keskieläke oli 1 601 euroa ja miesten 2 006 euroa kuukaudessa, eli naisten keskimääräinen eläke oli viidenneksen pienempi kuin miesten. Sukupuolten välinen ero pysyi ennallaan verrattuna edellisvuoteen.
Eläke kertyy ansioiden perusteella, joten ansioerot heijastuvat vahvasti eläke-eroihin. Sukupuolten välillä erot korostuvat etenkin Etelä-Suomen hyvätuloisissa kunnissa.
Suurin ero on Kauniaisissa, missä naisen eläke (2 332 €/kk) on noin puolet miehen eläkkeestä (4 320 €/kk). Ero korostuu myös Espoossa ja muutamissa Ahvenanmaan kunnissa.
Vain Suomen pohjoisimmassa kunnassa, Utsjoella, miehet ja naiset saavat keskimäärin lähes yhtä suurta 1 670 euron kuukausieläkettä.
– Pienituloisissa kunnissa miesten ja naisten välinen ero eläkkeessä on pieni niin suhteellisesti kuin euroissa. Sen sijaan hyvätuloisissa kunnissa ero on huomattava. Yli puolessa kunnista naisten keskimääräinen eläke on 80–90 prosenttia miesten eläkkeestä, kertoo Palotie-Heino.
Puolessa kunnista eläkkeensaajia yli 40 prosenttia
Suomessa on 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kymmenessä vuodessa eläkeläisten määrä on kasvanut 170 000 henkilöllä eli 12 prosenttia.
Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja joka viidennessä osuus on yli puolet.
Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (45 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). Ainoastaan Uudellamaalla (26 %) eläkeläisiä on alle 30 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkeläisellä vajaan 1 200 euron eläke
Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 186 000 henkilöä eli vajaat kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Osuus laski hieman kaikissa maakunnissa vuodesta 2020. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt neljänneksen.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien keskieläke oli 1 169 euroa kuukaudessa. Vanhuuseläkkeellä olevien keskieläke oli puolestaan 1 867euroa.
Eläkemenot lähes 33 miljardia euroa
Suomessa maksettiin työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä yhteensä 32,8 miljardia euroa vuonna 2021. Tästä työeläkkeitä oli 30,3 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,5 miljardia.
Suurin osa eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä (86 %). Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus eläkemenoista oli 7 prosenttia ja perhe-eläkkeiden 5 prosenttia.
Puolet 2,4 miljardin euron työkyvyttömyyseläkemenoista aiheutui mielenterveyssyistä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli viidennes eli 0,5 miljardia euroa.
Mitä keskieläke kuvaa?
– Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
– Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
[Linkki]
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
ETK:n eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)
Dynaaminen infografiikka: Keskieläke maakunnittain 1992–2021
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
PTS-laskelmat: Työeläkkeiden rahoitusnäkymät aiempaa paremmat – osaketuottojen merkitys eläkkeiden rahoitukselle kasvaa15.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Työeläkkeiden rahoitus näyttää eläkeuudistuksen jälkeen aiempaa vahvemmalta. Samalla epävarmuus tulevasta työeläkemaksun tasosta lisääntyy, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) uudessa pitkän aikavälin laskelmassaan.
Pensionsbarometern: Majoriteten av finländarna skulle inte skära i pensionerna – hälften litar på pensionssystemet2.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Två tredjedelar av finländarna förhåller sig negativt till nedskärningar i de nuvarande eller framtida pensionerna som ett sätt att stärka finansieringen av pensionerna. Hälften av dem som svarade på Pensionsskyddscentralens (PSC) nya Pensionsbarometer litar på pensionssystemet.
Eläkebarometri: Enemmistö suomalaisista ei leikkaisi eläkkeitä – eläkejärjestelmään luottaa puolet2.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kaksi kolmasosaa suomalaisista suhtautuu kielteisesti nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) uuden Eläkebarometrin vastaajista puolet luottaa eläkejärjestelmään.
Plattformsarbetarnas inkomster och ställning på arbetsmarknaden varierar mera än den övriga befolkningens19.5.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Finland har plattformsarbetarna i genomsnitt en lägre årsinkomst än de som inte arbetar via plattformer, visar en ny undersökning. Plattformsarbetarnas inkomster och inkomstkällor varierar också mera än den övriga befolkningens. De rör sig oftare mellan anställningar, egenföretagande, studier och arbetslöshet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



