Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan
30.3.2022 02:00:00 EEST | Ilmastopaneeli | Tiedote
Sähköistetty energiajärjestelmä tarvitsee nykyistä enemmän sähköä ja sen myötä joustoratkaisuja. Sekä energian tuotannossa että kysynnässä on odotettavissa huomattavasti nykyistä enemmän ajallista vaihtelua, raportissa todetaan. Sään mukaan vaihtelevat uusiutuvat energialähteet kuten aurinko- ja tuulivoima lisäävät vaihtelua energian tuotannossa.
”Sähkön kulutuksen huipputeho voi kasvaa huomattavasti erityisesti pakkaskausina, jolloin lämmitystarve on suurempi. Myös vuorokauden sisällä tapahtuvat muutokset voivat olla suuria vaikkapa sähköisen liikenteen tarpeista johtuen. Huippu- ja reservitehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Peter Lund.
Sähköistämisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreilla. Sähköistämisessä energialähteet, kuten tuulivoima, muunnetaan sähköksi ja hyödynnetään käyttövoimana esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä energialähteistä, sähköistäminen avaa uusia mahdollisuuksia merkittäviin päästövähennyksiin monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä toimialoilla.
”Euroopan ja Suomen riippuvuudesta Venäjän fossiilisesta energiasta voidaan irtaantua nopeammin uusien tehokkaiden sähköä hyödyntävien ratkaisujen avulla. Energiaturvallisuus sekä mahdollisten uusien haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen syntymisen riskit on huomioitava aiempaa tarkemmin”, toteaa Lund.
Energiajärjestelmän toimintavarmuuden haasteet huomioitava
Myös sähköistetyssä järjestelmässä tarvitaan polttoaineita tasapainottamaan energian kysyntää ja tuotantoa sekä takaamaan energiajärjestelmän toimintavarmuutta. Polttoaineiden tarvetta voidaan vähentää energian käyttöä tehostamalla.
”Tarvitaan pikaisesti lisäselvityksiä siitä, missä määrin biopohjaisia ratkaisuja voidaan ilmastokestävästi hyödyntää polttoaineeksi, ja missä määrin tarvitaan vedyn ja hiilidioksidin avulla valmistettavia sähköpolttoaineita”, Lund sanoo.
Paikallistasolla lämmitys muodostaa merkittävän osan loppuenergian kokonaiskulutuksesta. Erilaiset käyttökatkokset tai sähkön saatavuusongelmat pakkaskaudella ovat keskeisiä toimintavarmuushaasteita kaupunkien energiahuollon sähköistämisessä. Sähköistämisen suunnittelussa tulee käyttää tarpeeksi monipuolisia lähtötietoja, esimerkiksi erilaisia säävuosia, jotta erilaiset ääritilanteet tulevat myös otetuksi huomioon. Raportin paikallistason tarkastelussa käytettiin esimerkkitapauksena Helsinkiä.
”Sähköistämisen vaikutuksia energiajärjestelmään tulee tarkastella sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Nykyiset energia- ja ilmastopolitiikan suunnittelun tukena käytettävät energiajärjestelmämallit eivät välttämättä riittävästi huomioi paikallista vaihtelua ja vaikutusten dynaamisuutta. Seuraavan sukupolven mallien kehittämiseen tulisi kiireesti panostaa”, Lund toteaa.
Sähköistämisen rooli keskeinen päästövähennyksissä
Skenaariotarkastelut osoittavat, että energiajärjestelmän sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Suomen ilmastopaneelin suosittelemien päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Sähkön tarve voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Energiankäytön tehostamisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia kokonaissähköntarpeeseen.
”Tarvittavan infrastruktuurin varmistamiseksi ja pitkäjänteisen kehitystyön turvaamiseksi sähköistämisen mahdollisuudet tulee tunnistaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa, kuten esimerkiksi energiaveroratkaisuissa on jo tehty”, sanoo Lund.
”Sähkön sektorikytkentää tulisi edistää, kun ylijäämäsähköä on saatavilla tai sähkön kulutus on alhainen. Lisäksi on tärkeää huolehtia politiikkajohdonmukaisuudesta. Jos sähköä on saatavilla markkinoilla edullisesti, tulisi lämmitykseen ohjata ensisijaisesti sähköä, eikä suosia polttoainepohjaista lämmöntuotantoa tukimekanismein”, Lund jatkaa.
Raportin sähköistämisskenaarioissa mallinnettiin sähkön kulutusta ja tuotantoa Suomessa vuonna 2050 ja tarkasteltiin eri sektoreilla voimakkaasti lisääntyvän sähkön käytön asettamia haasteita energiajärjestelmän toimivuudelle, sähköverkon kestävyydelle sekä kytkennöille muihin energialähteisiin ja -varastoihin. Lisäksi tehtiin herkkyysanalyysi, jonka avulla tarkasteltiin, miten muutokset eri sähköntuotantomuotojen osuuksissa vaikuttavat energiajärjestelmään – ottamatta erikseen kantaa siihen, mistä energialähteistä sähköä tulisi Suomessa tuottaa. Raportti on ennen muuta sähköjärjestelmän simuloitu stressitesti, jossa etsittiin sähkön kustannustehokkaan ja järkevän käytön kriittisiä tekijöitä.
Lisätietoja
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2022: Sähköistämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmässä – Skenaariotarkasteluja (pdf)
- Raportissa esitetyt laskelmat toimivat taustana Ilmastopaneelin kesäkuussa 2021 julkaisemalle muistiolle Sähköllä merkittävä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa (pdf). Yhdessä lokakuussa 2021 julkaistun Sähköistyvän yhteiskunnan ja energiamurroksen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen -raportin (pdf) sekä joulukuussa 2021 julkaistun Katsaus Suomen teollisuuden sähköistämisen teknologisiin ratkaisuihin -raportin (pdf) kanssa nämä julkaisut muodostavat laajan kokonaisuuden, johon Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa tulisi kiinnittää huomiota.
- Peter Lund, Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, puh. 040 515 0144, peter.lund@aalto.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Klimatpanelens rapport: Reformen av EU:s klimatpolitik är en möjlighet för Finland9.2.2026 04:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands klimatpanels senaste rapport behandlar framtiden för Europeiska unionens klimatpolitik. Att nå klimatmålet för 2040 framför allt genom prissättning av utsläpp på EU-nivå skapar ekonomiska möjligheter för Finland. Utifrån rapportens resultat ger Klimatpanelen beslutsfattarna rekommendationer för utveckling av EU:s utsläppshandel.
Ilmastopaneelin raportti: EU:n ilmastopolitiikan uudistaminen on Suomelle mahdollisuus9.2.2026 04:00:00 EET | Tiedote
Suomen ilmastopaneelin uusin raportti käsittelee Euroopan unionin ilmastopolitiikan tulevaisuutta. Vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttaminen ennen kaikkea EU-tasoisen päästöjen hinnoittelun avulla luo Suomelle taloudellisia mahdollisuuksia. Raportin tulosten perusteella Ilmastopaneeli antaa päättäjille suosituksia EU:n päästökaupan kehittämiseksi.
The Finnish Climate Change Panel report: Reforming EU climate policy is an opportunity for Finland9.2.2026 04:00:00 EET | Press release
The latest report of the Finnish Climate Change Panel discusses the future of the European Union climate policy. Achieving the 2040 climate target, primarily through EU-level emissions pricing, creates economic opportunities for Finland. Based on the results of the report, the Finnish Climate Change Panel provides policymakers with recommendations for developing EU emissions trading system.
Klimatpanelens och Naturpanelens rapport: Både klimat- och naturmålen förutsätter måttligare avverkningar14.1.2026 01:05:00 EET | Pressmeddelande
Finlands klimatpanels och Finlands naturpanels färska gemensamma rapport visar att det inte är möjligt att samtidigt uppnå både Finlands klimatmål och Finlands naturmål med den årliga avverkningsmängd på cirka 73 miljoner kubikmeter som har varit rådande under de senaste åren. För att målen ska uppnås krävs måttlig avverkning och en betydande ökning av mängden skogar med strikt skyddad skogsmark.
Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin raportti: Sekä ilmasto- että luontotavoitteet edellyttävät hakkuiden maltillistamista14.1.2026 01:05:00 EET | Tiedote
Suomen ilmastopaneelin ja Suomen Luontopaneelin tuore yhteisraportti osoittaa, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden maltillistamista sekä tiukasti suojeltujen metsämaan metsien määrän merkittävää kasvattamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme