Suomalaisten hyvinvointia uhkaava kuormitus kasvoi
Suomalaisten kokema kuormitus on selvästi kasvanut viime vuodesta, jolloin reilu kolmannes (38 %) vastaavaan kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa hyvinvointia heikentävää kuormitusta. Nuorista aikuisista (18-24 vuotta) näin vastasi vuosi sitten 44 prosenttia.
”Kyselytutkimuksen tulos on syytä ottaa erittäin vakavasti. Arkeemme liittyy paljon epävarmuutta, johon emme pysty itse vaikuttamaan. On tärkeää, että koronavuosien aikana kertynyt kuormitus tunnistetaan ja tehdään päätöksiä, joilla syntynyttä palveluntarvetta voidaan purkaa ja hyvinvointia ja jaksamista tukea. Jokainen voi myös itse tehdä asioita oman ja läheisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kommentoi.
IROResearch toteutti suomalaisten kuormitusta mittaavan valtakunnallisen kyselytutkimuksen MIELI ry:n toimeksiannosta 8.-16.2.2022. Kyselyä täydennettiin Venäjän hyökkäystä koskevilla lisäkysymyksillä 15.-23.3.2022. Kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa ja sen virhemarginaali on + 3,2 prosenttiyksikköä.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan lisävaikutusta
Kyselystä käy ilmi, että eniten suomalaisia kuormittavat tulevaisuuden epävarmuus (41 %), työhön liittyvät asiat (39 %) ja omaan terveyteen liittyvät asiat (39 %). Ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tehty pistemittaus kertoo, että sota näyttää lisänneen suomalaisten kuormitusta jonkin verran lisää.
Niiden vastaajien osuus, jotka eivät kokeneet lainkaan hyvinvointia vähentävää kuormitusta, oli kaikissa vastaajajoukoissa vähentynyt. Vielä viime vuoden helmikuussa joka neljäs kertoi, etteivät he koe hyvinvointiaan heikentävää kuormitusta. Nyt, maaliskuussa 2022, heitä oli enää vajaa (18%) viidennes.
Nuorten aikuisten tilanne hälyttävä
Pitkittynyt koronapandemia ja maailman tilanteen epävarmuus heijastuvat eniten nuorten aikuisten vastauksiin. Jo entisestään huono tilanne näyttää pahentuneen.
Nuoret aikuiset kertovat, että heitä kuormittavat erityisesti opiskeluun liittyvät asiat (73 %; 2021: 55%), tulevaisuuden epävarmuus (66%; 2021: 47%) sekä yksinäisyys (36%; 2021:42%). Lisäksi 18–24-vuotiaista kaksi kolmesta (64 %) on kokenut uupumusta ja peräti 68 prosenttia masennusta tai ahdistusoireita.
”Näin ei voi jatkua. Nuorten kokema kuormitus oli lisääntynyt jo ennen koronakriisiä, jonka tiedetään heikentäneen erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia. Pandemian lisäksi myös ympäristökriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisäävät nuorten turvattomuutta.
Nuorten hyvinvointi tulee nostaa yhteiskunnallisen päätöksenteon kärkiteemaksi. Hoito- ja palveluvelan purkamisen ohella on satsattava mielenterveyttä ja hyvinvointia vahvistaviin toimiin ja myös arvioitava kriittisesti päätöksiä, jotka ovat lisänneet ja aikaistaneet nuorten kuormitusta, vetoaa Sari Aalto-Matturi ja ottaa esimerkiksi oppilasvalintauudistuksen.
Mikä on auttanut jaksamaan?
Kyselyllä haluttiin selvittää myös, mikä on auttanut suomalaisia jaksamaan poikkeusaikana. Tärkeimmiksi keinoiksi nousivat yhteydenpito läheisiin ja tunteiden jakaminen heidän kanssaan, liikunta, uutisten ja ajankohtaisohjelmien seuraaminen sekä kirjojen lukeminen tai kuunteleminen. Naisilla näytti olevan käytettävissään miehiä enemmän keinoja jaksamisen vahvistamiseen.
Jaksamiskeinoja selvitettiin kyselyssä sekä valinta- että avoimella kysymyksellä. Avoimissa vastauksissakin korostui perheen, puolison ja ystävien merkitys. Muiksi tärkeiksi keinoiksi vahvistaa jaksamista mainittiin opiskelu tai työ, lemmikit, luonto, mökki, musiikki, tv:n katselu ja erilaiset harrastukset.
Mielinauha-kampanja haluaa herättää toivoa
125-vuotias MIELI ry tekee monipuolista työtä kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyden vahvistamiseksi. Työ ulottuu lasten mielenterveystaitojen tukemisesta nuorisotyöhön, harrastuksiin, työelämään, ikääntyneiden tukeen ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien kriisiauttamiseen. MIELI ry:n kriisiapu on maksutonta. Kriisiapua saa anonyymisti ja ilman lähetettä kasvokkain, puhelimitse tai verkon välityksellä.
Mielinauha-kampanja käynnistyy 1.4. ja jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Kampanjan tunnus on tänä vuonna ”TOIVO ELÄÄ”, jolla halutaan sanoa, että vaikeimmistakin elämäntilanteista voi selviytyä. Vuosittain toistuva Mielinauha-kampanja muistuttaa kaikkien oikeudesta hyvään mielenterveyteen ja kerää varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen, myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.
Mielinauha-kampanjaa tähdittää tänä vuonna Suomen suosituimpiin kuuluva yhtye Haloo Helsinki!, joka kehottaa puhumaan mielen asioista avoimesti. Lisätietoa Mielinauha-kampanjasta: mielinauha.fi
Näin tutkimus toteutettiin
MIELI ry:n suomalaisten kuormittavuuskysely toteutettiin IROResearch Oy:n toimesta osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearchin valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin ja tiedonkeruuaika oli 8.–16.2.2022. Lisäkysymykset koskien Venäjän hyökkäystä Ukrainaan toteutettiin seuraavassa Tuhat suomalaista -paneelissa 15.-23.3.2022. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000. Tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
Lisätietoja
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, MIELI ry, p. 0400 508 234, sari.aalto-matturi@mieli.fi
linkki tutkimukseen
Haastattelupyynnöt ja lisätietoja Mielinauha-kampanjasta:
Jutta Kajander, viestinnän asiantuntija, MIELI ry, puh. 040 801 4429, jutta.kajander@mieli.fi
Lisätietoja kyselytutkimuksen toteutuksesta:
Sylva Vahtera, asiakkuusjohtaja, IROResearch Oy, p. 0400 964 439, sylva.vahtera@iro.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme