Energian kokonaiskulutus kasvoi 2021 – yhä suurempi osa kulutuksesta katettiin uusiutuvalla energialla
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Ville Maljasen mukaan kasvua selittää paitsi edellisvuotta kylmempi sää myös taloudellisen toiminnan lisääntyminen koronataantuman jälkeen.
”Vuonna 2020 kokonaiskulutus vastaavasti laski kuusi prosenttia edeltävästä vuodesta. Nyt kulutuksessa palattiin suurin piirtein samalle tasolle kuin vuosina 2016–2019.”
Kokonaiskulutuksen kasvusta huolimatta energian tuotannon hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet, sillä yhä suurempi osa kulutuksesta katettiin uusiutuvalla energialla.
”Siirtymä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä uusiutuviin energialähteisiin jatkui myös vuonna 2021. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus pieneni prosentin”, Maljanen kertoo.
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 42 prosenttia. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus oli 34 prosenttia.
”Jo toista vuotta peräkkäin uusiutuvan energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteensä.”
Energialähteistä määrällisesti eniten kasvoi puupolttoaineiden kulutus, joka selittää energian kokonaiskulutuksen kasvusta yli puolet. Myös hiilen ja sähkön nettotuonnin kulutus kasvoi selvästi.
Energian kokonaiskulutuksen tavoin myös sähkön kulutus kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Sähkön kotimainen tuotanto lisääntyi neljä prosenttia ja sähkön nettotuonti 18 prosenttia.
”Venäjältä tuodun sähkön määrä kolminkertaistui edellisvuodesta. Venäjän-tuonnilla korvattiin tuontia muista Pohjoismaista”, Maljanen sanoo.
Vuonna 2021 pohjoismaisen sähköpörssin hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla. Venäjän-tuonnin kasvusta huolimatta selvästi eniten sähköä tuotiin Ruotsista. Ruotsin osuus Suomen nettotuonnista oli 84 prosenttia.
Sähkön vienti Viroon jatkui edellisvuoden tapaan ennätyksellisen korkealla tasolla. Viennin kasvua selittää se, että virolainen fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö on kalliimpaa kuin Pohjoismaissa tuotettu sähkö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Maljanen
Yliakturaari
Puh. 029 551 2691
ville.maljanen@tilastokeskus.fi
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomen talouden kasvukäänne antaa vielä odottaa30.5.2025 08:02:38 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pysyi tammi-maaliskuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla. Työpäiväkorjattuna BKT kasvoi 0,8 % vuotta aiemmasta. Samalla kun Suomessa talouskasvu junnasi paikoillaan, Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen BKT kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä.
Terveys- ja hyvinvointialojen ammatteihin opiskelevien määrä kasvanut selvästi28.5.2025 08:03:29 EEST | Tiedote
Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijamäärä on kasvanut viidessä vuodessa 12 000 opiskelijalla, kun samaan aikaan kaikkien opiskelijoiden lukumäärä on kasvanut 32 600 opiskelijalla. Tiedot ilmenevät opiskelijat ja tutkinnot -tilaston ammatillista koulutusta käsittelevästä osiosta.
Suhdanteet koettelevat ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä – silti heidän osuutensa työllisistä kasvaa yhä27.5.2025 08:02:42 EEST | Tiedote
Vaikka ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on parin viime vuoden aikana hieman laskenut, ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä ja osuus kaikista työllisistä kasvoivat myös vuonna 2024. Jo joka kymmenes työllinen on ulkomaista syntyperää.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 – maankäyttösektori merkittävä päästölähde22.5.2025 08:01:42 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat pikaennakkotiedon mukaan 38,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2024. Tämä oli 6 % edellisvuotista vähemmän. Maankäyttösektori pysyi edeltävien vuosien tapaan nettopäästölähteenä.
Muistutuskutsu: Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla -tutkimuskirjan julkaisuwebinaari 22.5.19.5.2025 08:21:32 EEST | Kutsu
Tilastokeskuksen tutkimusjulkaisu Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla julkaistaan 22.5.2025. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ajankäytön muutoksista ja trendeistä!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme