Lasten käyttäytymisen erot heijastuvat keski-iän terveyskäyttäytymiseen

Terveyskäyttäytymisen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joista yksi on persoonallisuus. Yksilöiden väliset erot käyttäytymisessä ja reagointityylissä näkyvät jo pienillä lapsilla. Tuoreessa julkaisussa tutkittiin lasten sosioemotionaalisen käyttäytymisen merkitystä jopa 42 vuotta myöhemmin arvioituun fyysiseen aktiivisuuteen, tupakointiin, alkoholinkäyttöön ja painoindeksiin.

Tyttöjen vahva itsehallinta eli taipumus käyttäytyä ystävällisesti ja rakentavasti ristiriitatilanteissakin ennusti runsaampaa fyysistä aktiivisuutta keski-iässä. Sosiaalinen aktiivisuus, joka näkyi esimerkiksi innokkuutena touhuilla toisten lasten kanssa, ennusti tytöillä runsaampaa alkoholinkäyttöä ja pojilla tupakointia.

– Vahva itsehallinta voi näkyä aikuisuudessa hyvänä itsekurina ja kykynä pitäytyä liikuntasuunnitelmissa. Sosiaalinen aktiivisuus puolestaan on voinut johtaa myöhemmin sellaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, joissa tupakointi ja alkoholin käyttö ovat olleet kuvioissa, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta toteaa.

Koulutuspolulla on merkitystä

Lapsuuden sosioemotionaalisen käyttäytymisen ja keski-iän terveyskäyttäytymisen väliltä löytyi myös koulutuksen kautta selittyviä yhteyksiä. Tytöillä sosiaalinen aktiivisuus ja sekä tytöillä että pojilla vahva itsehallinta ennustivat parempaa koulutusmenestystä nuoruudessa ja korkeampaa koulutusta aikuisuudessa. Hyvä koulutus liittyi puolestaan vähäisempään tupakointiin ja vähäisempään alkoholin käyttöön.

– Tulokset ovat linjassa aiempien, muihin aineistoihin ja tähän samaan pitkittäisaineistoon perustuvien tulosten kanssa. Erityisesti vahvan itsehallinnan on havaittu myötävaikuttavan koulumenestykseen. Koulutus puolestaan voi edelleen tarjota terveellisten elintapojen valinnan kannalta hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Tämän julkaisun tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että jo lapsuudessa näkyvät erot yksilöiden käyttäytymisessä heijastuvat aikuisuuteen sekä suoraan että erilaisten välittävien mekanismien kautta, Kekäläinen kertoo.

Tutkimus on osa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta (www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/laku), jossa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1968 lähtien, 8-vuotiaasta alkaen. Tässä tutkimuksessa käytettiin tietoja sosioemotionaalisesta käyttäytymisestä ja vanhempien sosioekonomisesta asemasta 8-vuotiaana, koulumenestyksestä 14-vuotiaana, koulutustaustasta 27-vuotiaana, persoonallisuuden piirteistä 33-vuotiaana ja terveyskäyttäytymisestä 36-, 42-, ja 50-vuotiaina. Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta eri aineistonkeruuvaiheissa on rahoittanut Suomen Akatemia ja tätä uusimman julkaisun kirjoittamista opetus- ja kulttuuriministeriö (PATHWAY-hanke; www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/pathway).

Alkuperäisjulkaisu

Kekäläinen T., Karvonen J., Törmäkangas T., Pulkkinen L. & Kokko K (2022) Pathways from childhood socioemotional characteristics and cognitive skills to midlife health behaviours. Psychology & Health, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08870446.2022.2041639

Lisätietoja

Katja Kokko, tutkimusjohtaja
katja.r.kokko@jyu.fi, +358408053500

Tiia Kekäläinen, tutkijatohtori
tiia.m.kekalainen@jyu.fi