Kryptolainsäädäntö, alustatalous ja työperäinen maahanmuutto – Suomen startup-yhteisö julkaisi uudet poliittiset tavoitteensa

Tavoitteet on jaettu seitsemään pääteemaan, joiden alta löytyy yhteisön konkreettisia ehdotuksia poliittisille päättäjille. Tavoitteisiin on nostettu niin alustatalouden pelisääntöjen tarkastelua, kuin myös ulkomaisten osaajien tehokkaampaa houkuttelua Suomeen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan panostamista. Lisäksi yhteisö korostaa tavoitteissaan ympäristöteknologian tukemisen, joustavien osakevaihtojärjestelyiden sekä kryptovaluuttojen lainsäädännön kehittämisen mahdollisuutta Suomelle. 

"Olemme kuunnelleet suomalaisia eri kasvuvaiheiden startup-yrittäjiä siitä, mitä voisimme tehdä täällä Suomessa entistä paremmin tukeaksemme startup-yritysten syntymistä ja kasvua", kertoo yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. “Kärkitavoitteenamme on luoda Suomesta maailman paras paikka parhaille osaajille ja Piilaaksoa houkuttelevampi perustaa ja kasvattaa startup-yritys. Tätä kautta suomalaisesta startup-sektorista voi kasvaa Suomen elinkeinorakennetta täydentävä uusi tukijalka, joka tuo mukanaan myös työpaikkoja ja verotuloja.”

 “Uskomme, että vuoteen 2030 mennessä suomalaiset startup-ja kasvuyritykset nousevat maamme uudeksi talouden tukijalaksi – metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle – myös viennissä ja suhteessa bruttokansantuotteeseen, tehden siitä yhden Suomen tärkeimmistä talouden osa-alueista”, tiivistää Suomen startup-yhteisön hallituksen puheenjohtaja Timo Ahopelto.

“Toivomme, että näistä tavoitteista näkyy arvomme: suhtaudumme positiivisesti ympärille oleviin mahdollisuksiin ja uskomme aidosti siihen, että pääsemme yhteistyöllä pitkälle. Olemme kunnianhimoisia tavoitteiden suhteen, mutta uskomme, että jokainen näistä tavoitteista on saavutettavissa”, päättää Pakarinen. 

Suomen startup-yhteisön tavoitteet tiivistettynä

1.  Suomi on maailman paras maa työperäisessä maahanmuutossa

Kilpailu osaajista on muuttunut globaaliksi. “Ihan hyvä” ei riitä, vaan Suomen tulee olla maailman paras ja sujuvin paikka saapua tekemään osaamista vaativaa työtä. 

Ulkomaisille erityisosaajille ja heidän perheilleen tulee tarjota ja varmistaa kahden viikon palvelulupaus. Tämän toteutumista tulee mitata systemaattisesti siitä hetkestä, kun hakija jättää hakemuksensa järjestelmään. Tämän prosessin tulee pitää sisällään tunnistautuminen, työluvan saaminen ja kaikki muut käytännön toimet pankkitilin avaamisesta henkilöturva- tunnukseen.

Lisäksi ulkomaalaisen erityisosaajan tunnistautumisprosessia tulee kehittää sekä toteuttaa digitaalinen henkilöllisyys -hanke. Lopuksi, palvelupolut tulee tehdä sujuvammaksi, ja englanninkielisiä koulupaikkoja tulee lisätä ulkomailta tulevien osaajien perheille.

2. Osaaminen ja TKI

Tutkimus- ja kehitysmenot on nostettava parlamentaarisen TKI-työryhmän esittämän mukaisesti 4% Suomen BKT:sta. Tavoitteeseen pääsemiseksi julkisten varojen lisäksi tulee keskittyä toimenpiteisiin, joilla aktivoidaan myös yksityisiä TK-investointeja.

Opiskelijoita ulkomailta on houkuteltava entistä päämäärätietoisemmin ja heidät saatava työllistettyä Suomeen nopeammin. Koodaus ja yrittäjyys tulee lisätä kaikille valittaviksi oppiaineiksi alakoulusta alkaen. Teknologian alan aloituspaikkoja on lisättävä yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Huippututkijoihin on investoitava enemmän. Heidän ympärilleen on rakennettava omien alojensa vaikeimpia ongelmia ratkaisevat tiimit. Huippututkimuksen avulla saamme parhaat yhteistyökumppanit maailmalta. Huippututkimuksen pitää keskittyä, jotta pienenä kansakuntana saamme parhaan mahdollisen tuloksen.

3. Startupeista ratkaisija ilmastonmuutoksen torjunnassa ja terveysteknologiassa

Ilmastonmuutosta ratkaisevat startup-yritykset ovat tärkeässä osassa Suomen asemointia kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Suomalaisia startup-yrityksiä on esimerkiksi muovikierrätyksen ja uuden energian alueilla paljon.

Ympäristöteknologian eturintamassa toimiminen tarjoaa merkittävät taloudelliset voitot niille, jotka kehittävät parhaimmat innovaatiot ensimmäisenä. Suomeen on jo nykyisellään kehittymässä merkittävä ympäristöalan huippuosaajien kokonaisuus. Tätä kehitystä on tuettava entistä systemaattisemmin myös julkisilla investoinneilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.

4. Alustatalouden pelisäännöt ja työehdot

Luodaan Suomeen uusia työn tekemisen muotoja tukeva ja kestävästi määrittelevä lainsäädäntö. Startupit ja erityisesti alustatalouden yritykset tuovat talouteen uusia toimintatapoja ja -malleja. Elinkeinopolitiikan ja sääntelyn tulisi mahdollistaa toimintatapojen uudistaminen ja kannustaa siihen, sosiaaliset ja ekologiset reunaehdot huomioiden. Varsinkin työlainsäädännössä ja sosiaaliturvajärjestelmissä tulisi huomioida työn ja työelämän muutos. Uusia työn muotoja ei pidä kieltää tai pakottaa sellaisiin raameihin, jotka eivät niille sovellu. Sen sijaan turvaverkkoja ja lakeja on uudistettava siten, että uudet työn muodotkin ovat hyväksyttyjä ja reilujen ehtojen sekä sosiaaliturvan piirissä.

5. Verotuksella kannustavuutta

Suomen pitää tutkia verokannustimia kansainvälisten yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi. Vaikka emme kannusta verokilpailuun, Suomen pitää tutkia malleja, joilla yrityksiä houkutellaan sijoittumaan kilpailijamaihimme. Todellisuus on, että ellei Suomi ole kilpailukykyinen, työpaikat syntyvät muualle ja me emme saa mitään.

Verotusta on tarkasteltava työkaluna, joka mm. tasaa tuloeroja, takaa julkisen sektorin rahoitusaseman ja ohjaa taloudellista toimintaa kohti kestäviä ratkaisuja. Hallituksen olisi syytä tarkastella kilpailijamaiden veropoliittisia päätöksiä, joilla tuetaan korkean tuottavuuden työpaikkojen syntymistä.

6. Lohkoketjuja sekä kryptovaluuttoja koskevan lainsäädännön tarkastelu ja tulkinta

Lohkoketjua ja virtuaalivaluuttoja koskeva lainsäädäntö mahdollistamaan ja tukemaan alan yritysten sijoittumista Suomeen.

Lohkoketjuteknologiat ovat osa tulevaisuuden internetiä ja suomalaisittain merkittävää pelialaa. Alan sääntely on muotoutumassa, samalla kun alan yritykset jo kasvavat kovaa vauhtia. Mailla, jotka pystyvät nyt tarttumaan kiinni alan sääntelystä on mahdollisuus luoda maalleen telekommunikaatioalan 1990-luvun ensimmäisen murroksen kaltaista hyötyä, josta esimerkiksi Nokia syntyi.

7. Mahdollistetaan joustavat osakevaihtojärjestelyt myös EFTA-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa

Yritysfuusioissa ja -ostoissa, joissa kauppahinta suoritetaan osakekaupalla EU-alueen ulkopuolella sijaitsevan yrityksen kanssa, veroseuraamuksen tulisi astua voimaan vasta, kun vastikkeena saadut osakkeet myydään. Nykylainsäädännön mukaan EU-alueella sijaitsevan yrityksen kanssa tehtävissä osakejärjestelyissä veroseuraamus astuu voimaan vasta, kun saadut osakkeet realisoidaan. Suomen verolainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että EU-alueille sovellettava säännöstö koskisi myös EFTA-maita ja Yhdysvaltoja.

Lue tavoitteet kokonaisuudessaan:

https://startupyhteiso.com/fi/tavoitteemme