Kotiympäristö ja vanhempien oppimisvaikeudet ennustavat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehitystä
Jyväskylän yliopiston Vuokko-pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin lasten kotiympäristön, vanhempien kokemien oppimisvaikeuksien ja vanhempien koulutustason yhteyttä lasten varhaisten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymiseen. Lapsia seurattiin 2,5-vuotiaista 6,5-vuotiaiksi.
Kotiympäristöllä tiedetään olevan keskeinen rooli lapsen numeeristen ja kielellisten taitojen kehityksessä etenkin varhaislapsuudessa.
– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tehdään kotona monia arkisia asioita, joissa lapsi tutustuu kuin huomaamatta sekä lukumäärien ja numeroiden että kirjainten maailmaan, kertoo tutkijatohtori Jenni Salminen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologia tiedekunnasta.
Tutkimuksen mukaan numeerinen kotiympäristö ennusti lasten numeeristen taitojen kehittymistä kolmevuotiaana. Tulokset osoittavat kiinnostavalla tavalla, kuinka jo hyvin pienet lapset hyötyvät siitä, että pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan arjen erilaisiin toimiin.
Lapsen taidot muokkaavat kodin oppimisympäristöä
Tulokset osoittivat myös lasten varhaisten taitojen yhteyden siihen, millä tavalla vanhemmat reagoivat kehittyviin taitoihin kotiympäristössä.
– Aiemmissa tutkimuksissa lasten taitojen vaikutusta kotiympäristöön on kyllä tarkasteltu koti- ja kouluympäristöissä, mutta vastaavat tutkimukset pienten lasten osalta puuttuvat lähes kokonaan, Salminen toteaa.
Tutkijat havaitsivat lasten taitojen ja kotiympäristön välillä olevan käänteinen yhteys: lapsen taitojen kehityksen ollessa hidasta, vanhemmat lisäsivät taitojen tukemista 5–6-vuotiaina. Toisaalta taidoiltaan edistyneiden lasten kohdalla vapaamuotoisempi määrillä ja numeroilla puuhastelu kotiympäristössä väheni. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen omien kiinnostuksenkohteiden muuttuminen tai taitojen kehittymistä huomioivien uudenlaisten aktiviteettien tarjoaminen.
– Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että jo pienet lapset muokkaavat aktiivisesti oppimisympäristöään, saaden vastakaikua kehittyville taidoilleen kotiympäristössä, Salminen kertoo.
Vanhempien oppimisvaikeudet ja koulutus ennustavat lapsen taitojen kehitystä jo varhain
Vanhempien mahdolliset oppimisvaikeudet ja koulutustaso selittivät osan lasten taitojen vaihtelusta, joskin havaittu selitysosuus oli pieni.
Äitien korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten parempaan kirjainten tuntemukseen taaperoiässä. Lisäksi korkeammin koulutetut äidit lukivat muita useammin yhdessä viisivuotiaiden lastensa kanssa.
Oppimisen haasteiden tiedetään kulkevan usein perheissä sukupolvesta toiseen. Vanhempien kokemat matemaattiset- ja lukivaikeudet nostavat lasten todennäköisyyttä kohdata vastaavia oppimisvaikeuksia. Toistaiseksi tietoa matemaattisten taitojen vaikeuksien periytyvyyden osalta on kuitenkin saatavilla huomattavasti lukivaikeuksia vähemmän.
Tutkimuksen mukaan vanhempien matemaattiset- ja lukivaikeudet ennustivat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Vaikutukset näkyivät sekä saman taitoalueen sisällä, mutta myös niiden yli. Esimerkiksi vanhemman kokemat matematiikan vaikeudet ennustivat siis sekä lapsen numeerisia että kielellisiä taitoja. Osa yhteyksistä ilmeni jo taaperoiässä ja osa hieman myöhemmin, lasten ollessa 5–6-vuoden ikäisiä.
– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sukuriskin yhteys lapsen taitojen kehitykseen on havaittavissa matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta jo varhain. Tarvitsemmekin lisää pitkittäistutkimusta, jotta voimme paremmin ymmärtää sukuriskin erilaisia vaikutusmekanismeja sekä varhaisten kasvuympäristöjen tarjoamia suojaavia tekijöitä. Tällöin avainasemassa on tutkimus, joka yhdistää sekä perheiden että varhaiskasvatuksen näkökulmat, Salminen toteaa.
Lisätietoja:
tutkijatohtori Jenni Salminen, jenni.e.salminen@jyu.fi, puh. 040 805 4032
Tutkimusartikkeli:
Salminen, J., Khanolainen, D., Koponen, T., Torppa, M. & Lerkkanen, M.-K. (2021). Development of Numeracy and Literacy Skills in Early Childhood—A Longitudinal Study on the Roles of Home Environment and Familial Risk for Reading and Math Difficulties. Frontiers in Education, 6:725337. https://doi.org/10.3389/feduc.2021.725337
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita15.5.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.
Kiihtyvä teknologisoiminen uhkaa sivuuttaa hoivan olemuksen14.5.2024 14:16:45 EEST | Tiedote
Hoivatyötä teknologisoidaan ripeällä tahdilla ensisijaisesti vastauksena taloudellisiin haasteisiin, jolloin kysymykset kehityksen syvemmistä vaikutuksista ovat vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle. YTM Antti Hämäläisen väitöstutkimus tarkastelee tätä kehitystä hoivan kokemuksellisuuden näkökulmasta.
Miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta?14.5.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen tutkijat yhteistyössä Helsingin yliopiston metsätieteen tutkijoiden kanssa etsivät uudessa hankkeessa vastauksia siihen, miten ihmisen toiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta, metsissä elävien muiden lajien hyvinvointia sekä ihmisille aiheutuvaa tautiuhkaa. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan ympäristö- ja taidekasvatuksen keinoin lasten ja nuorten monipuolista luontosuhdetta.
Lapsille suunnatussa digitaalisessa mainonnassa eettisiä ongelmia13.5.2024 12:18:00 EEST | Tiedote
M.Soc.Sc. Sonali Srivastava tutki väitöksessään lapsia kuluttajina digitaalisissa ympäristöissä. Työn kuluessa Srivastava havaitsi mainonnassa eettisiä ongelmia.
Jyväskylän yliopisto maailman parhaiden joukossa CWUR-yliopistovertailussa13.5.2024 08:40:46 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto arvioitiin sijalle 619 kansainvälisessä The Center for World University Rankings (CWUR) -yliopistovertailussa, jossa oli mukana lähes 21 000 akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa. JYU on siis maailman parhaiden 3 prosentin joukossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme