Kotiympäristö ja vanhempien oppimisvaikeudet ennustavat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehitystä

Jyväskylän yliopiston Vuokko-pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin lasten kotiympäristön, vanhempien kokemien oppimisvaikeuksien ja vanhempien koulutustason yhteyttä lasten varhaisten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymiseen. Lapsia seurattiin 2,5-vuotiaista 6,5-vuotiaiksi.
Kotiympäristöllä tiedetään olevan keskeinen rooli lapsen numeeristen ja kielellisten taitojen kehityksessä etenkin varhaislapsuudessa.
– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tehdään kotona monia arkisia asioita, joissa lapsi tutustuu kuin huomaamatta sekä lukumäärien ja numeroiden että kirjainten maailmaan, kertoo tutkijatohtori Jenni Salminen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologia tiedekunnasta.
Tutkimuksen mukaan numeerinen kotiympäristö ennusti lasten numeeristen taitojen kehittymistä kolmevuotiaana. Tulokset osoittavat kiinnostavalla tavalla, kuinka jo hyvin pienet lapset hyötyvät siitä, että pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan arjen erilaisiin toimiin.
Lapsen taidot muokkaavat kodin oppimisympäristöä
Tulokset osoittivat myös lasten varhaisten taitojen yhteyden siihen, millä tavalla vanhemmat reagoivat kehittyviin taitoihin kotiympäristössä.
– Aiemmissa tutkimuksissa lasten taitojen vaikutusta kotiympäristöön on kyllä tarkasteltu koti- ja kouluympäristöissä, mutta vastaavat tutkimukset pienten lasten osalta puuttuvat lähes kokonaan, Salminen toteaa.
Tutkijat havaitsivat lasten taitojen ja kotiympäristön välillä olevan käänteinen yhteys: lapsen taitojen kehityksen ollessa hidasta, vanhemmat lisäsivät taitojen tukemista 5–6-vuotiaina. Toisaalta taidoiltaan edistyneiden lasten kohdalla vapaamuotoisempi määrillä ja numeroilla puuhastelu kotiympäristössä väheni. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen omien kiinnostuksenkohteiden muuttuminen tai taitojen kehittymistä huomioivien uudenlaisten aktiviteettien tarjoaminen.
– Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että jo pienet lapset muokkaavat aktiivisesti oppimisympäristöään, saaden vastakaikua kehittyville taidoilleen kotiympäristössä, Salminen kertoo.
Vanhempien oppimisvaikeudet ja koulutus ennustavat lapsen taitojen kehitystä jo varhain
Vanhempien mahdolliset oppimisvaikeudet ja koulutustaso selittivät osan lasten taitojen vaihtelusta, joskin havaittu selitysosuus oli pieni.
Äitien korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten parempaan kirjainten tuntemukseen taaperoiässä. Lisäksi korkeammin koulutetut äidit lukivat muita useammin yhdessä viisivuotiaiden lastensa kanssa.
Oppimisen haasteiden tiedetään kulkevan usein perheissä sukupolvesta toiseen. Vanhempien kokemat matemaattiset- ja lukivaikeudet nostavat lasten todennäköisyyttä kohdata vastaavia oppimisvaikeuksia. Toistaiseksi tietoa matemaattisten taitojen vaikeuksien periytyvyyden osalta on kuitenkin saatavilla huomattavasti lukivaikeuksia vähemmän.
Tutkimuksen mukaan vanhempien matemaattiset- ja lukivaikeudet ennustivat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Vaikutukset näkyivät sekä saman taitoalueen sisällä, mutta myös niiden yli. Esimerkiksi vanhemman kokemat matematiikan vaikeudet ennustivat siis sekä lapsen numeerisia että kielellisiä taitoja. Osa yhteyksistä ilmeni jo taaperoiässä ja osa hieman myöhemmin, lasten ollessa 5–6-vuoden ikäisiä.
– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sukuriskin yhteys lapsen taitojen kehitykseen on havaittavissa matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta jo varhain. Tarvitsemmekin lisää pitkittäistutkimusta, jotta voimme paremmin ymmärtää sukuriskin erilaisia vaikutusmekanismeja sekä varhaisten kasvuympäristöjen tarjoamia suojaavia tekijöitä. Tällöin avainasemassa on tutkimus, joka yhdistää sekä perheiden että varhaiskasvatuksen näkökulmat, Salminen toteaa.
Lisätietoja:
tutkijatohtori Jenni Salminen, jenni.e.salminen@jyu.fi, puh. 040 805 4032
Tutkimusartikkeli:
Salminen, J., Khanolainen, D., Koponen, T., Torppa, M. & Lerkkanen, M.-K. (2021). Development of Numeracy and Literacy Skills in Early Childhood—A Longitudinal Study on the Roles of Home Environment and Familial Risk for Reading and Math Difficulties. Frontiers in Education, 6:725337. https://doi.org/10.3389/feduc.2021.725337
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme