Ikkunasuunnittelijalla on monta keinoa melun vaimennukseen asuntomessualueella

”Merkittävin ääneneristysvaatimuksen vaikutus on, että asuntomessutaloissa käytetään liki poikkeuksetta avattavia ikkunoita sellaisissakin paikoissa, joihin muuten olisi valittu helpommin pestävä kiinteä ikkuna. Avattava ikkuna on huomattavasti kiinteää tehokkaampi äänieriste, sillä lasien väliin jäävät eri kokoiset ilmatilat lisäävät vaimennusta”, Mika Kanervo ikkuna- ja ovivalmistaja Pihlalta kertoo.

Kaavamääräysten mukaan messutalojen asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristävyyden lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 desibeliä. Koska ikkunat ovat vain osa sisätiloja melulta suojaavaa rakennetta, on joissain asunnoissa suunnittelija määritellyt ikkunoiden ääneneristävyysvaatimukseksi jopa 46 desibeliä.

”Aiemmin melua on torjuttu ja energiataloutta parannettu pienentämällä ikkunoita, mutta asumismukavuuden kannalta tärkeää on myös valo ja näkymien avaaminen oleskelutiloista pihalle. Nykyisellä osaamisella kotimainen puurakenteinen ikkuna voidaan tehdä suuressakin koossa sekä energiatehokkaaksi että hyvin ääntä eristäväksi”, Kanervo sanoo.

Syvä karmi ja avattava rakenne vaimentavat melua

Avattavan rakenteen lisäksi toinen merkittävä ääneneristykseen vaikuttava ja myös näkyvä rakenteellinen seikka on karmisyvyys. Esimerkiksi avattavan ikkunan karmisyvyyden kasvattaminnen 130 millistä 210 millimetriin parantaa avattavan ikkunan ääneneristävyyttä lähes kymmenellä desibelillä. Ihmiskorva kokee 10 dB voimakkaamman äänen kaksi kertaa kovempana.

Kanervo nostaa esimerkiksi Honkatalojen Villa Beautyn (kohde 17). Modernissa puutalossa  etenkin etelän puoleiset ikkunat ovat isoja, jopa 2,6 metriä korkeita.

”Ne olisi normaalisti toteutettu kiinteinä, mutta korkean desibelivaatimuksen vuoksi on etsitty parhaita tekniikkayhdistelmiä äänenvaimennuksen parantamiseksi. Perusratkaisut ovat 210 mm karmi ja avattava rakenne”, Kanervo kertoo.

Terassi- ja parvekeoviksi on melun torjumiseksi valittu kaksilehtisiä ovia. 

”Tällainen ratkaisu on tehty esimerkiksi Deko 165:ssa (kohde 25), jossa on kaksi sisään–ulos -aukeavaa parvekeovea. Molemmissa ovilehdissä on pitkäsulkija, joka vetää oven tiukasti ja tasaisesti tiivisteitä vasten. Tämäkin on tärkeä yksityiskohta ääneneristystä ajatellen”, Kanervo mainitsee.

Kaikki melunvaimennusratkaisut eivät näy ulospäin

Suuremman karmisyvyyden ja avattavan rakenteen lisäksi messutalojen ikkunoissa on käytetty ratkaisuja, jotka eivät juuri näy ulospäin juuri lainkaan.

”Näitä ovat esimerkiksi lasivahvuuden lisääminen  ja laminoidun lasin käyttö. Molemmat ratkaisut parantavat myös turvallisuutta etenkin suurissa ikkunoissa”, Kanervo huomauttaa.

Näitä keinoja on käytetty esimerkiksi Design-talojen ryhmärakentamiskohteessa (kohteet 11–13). Huoneiden ääneneristysvaatimukset vaihtelevat 42 ja 46 dB välillä ja ikkunoihin on valittu joko sisäpuolelle tai sekä sisä- että ulkopuolelle paksumpi 6 mm lasi.

Ääneneristysvaatimukset voivat vaihdella samankin talon eri ikkunoissa, sillä kaavamääräyksissä määritellään ääneneristysvaatimus koko asunnon ulkokuorelle. Suunnittelijan tehtävä on tämän jälkeen selvittää minkälaisilla rakenteille ja ikkunoilla vaatimukset täytetään. Erityisen vaativia tiloja ovat kulmahuoneet, joissa on paljon julkisivua lattiapinta-alaan nähden, sekä tilat joissa on paljon ikkunoita.

Asuntomessut ovat auki yleisölle Vantaan Kivistössä 10.7.–9.8.2015.