Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille
Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.
Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.
Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.
Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi - edellyttää aktiivista mainetyötä
Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.
- Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.
Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.
Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.
Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista
Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.
Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.
Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.
Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022
Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta
Lisätietoja
Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804
Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000
Taustatietoa:
Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:
Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo
20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki
10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä
Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Komuviestinnän asiantuntija
Puh:+358445431987riikka.komu@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Regionstädernas attraktionskraft har förbättrats13.8.2025 08:59:45 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning som genomförts av nätverket för regionstäder har kännedomen om regionstäderna ökat. Med regionstäder avses städer som utgör ett centrum eller centrumpar för sina ekonomiska regioner och som skapar ett pendlings- och serviceområde kring sig. Undersökningen genomfördes elektroniskt under april–maj 2025 och cirka 10 400 tillfrågade deltog i den.
Seutukaupunkien vetovoima on parantunut13.8.2025 08:55:01 EEST | Tiedote
Seutukaupunkien tunnettuus on kasvanut, selviää seutukaupunkiverkoston tuoreesta tutkimuksesta. Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Tutkimus toteutettiin sähköisesti huhti-toukokuussa 2025, ja siihen osallistui noin 10 400 vastaajaa.
Kuntaliitto ja OAJ: Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia8.8.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi. Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.
Kommunförbundet bestört över Purras budgetförslag: utbildning och kultur för medborgarna är inte ”sekundära statliga utgifter”7.8.2025 14:22:44 EEST | Pressmeddelande
Finansminister Riikka Purras förslag till statsbudget för 2026, som publicerades på onsdagen, överraskade med sin politiska karaktär, nya nedskärningar i basservicen och det faktum att utbildning och kultur för medborgarna kallades ”sekundära statliga utgifter”.
Kuntaliitto tyrmistyi Purran budjettiehdotuksesta: kansalaisten sivistys ja koulutus eivät ole ”toissijaisia valtion menoja”7.8.2025 13:12:03 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona julkaistu esitys vuoden 2026 valtion budjetiksi yllätti poliittisuudellaan, peruspalveluihin kohdistuvilla uusilla leikkauksilla ja sillä, että kansalaisten sivistystä ja koulutusta kutsuttiin ”valtion toissijaisiksi menoiksi”.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme