Paikallaanolo aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset

Aikuisväestön liiallinen paikallaanolo sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen suositusta vähäisempi määrä lisäävät kroonisten kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja masennuksen riskiä. UKK-instituutin koordinoiman tutkimuksen mukaan päivittäinen yhteensä yli kahdeksan tunnin istuminen, loikoilu ja makaaminen valveillaoloaikana aiheuttavat noin 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset.

– Suurin yksittäinen paikallaanolon kustannus syntyy työkyvyttömyyseläkkeiden muodostamista tuottavuuden menetyksistä. Sen kustannus on lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.

Terveyspalveluiden käyttö ja työikäisen väestön ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat kumpikin noin viidenneksen paikallaanolon kustannuksista. Muita kustannusten aiheuttajia ovat sairauspoissaolot ja lääkitys. Katso liite 1 ja kuva 1.

Paikallaanolon lisäksi liikkumattomuus on yhteydessä vähintään 3,2 miljardin euron vuotuisiin kustannuksiin, kun laskelmissa huomioidaan esimerkiksi kroonisista kansansairauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. Lisäksi laskelmissa on huomioitu liikkumattomuuden vaikutus tuloverojen menetykseen ja maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin. Katso liite 1 ja kuva 2.

Tyypin 2 diabetes suurin kustannusten aiheuttaja

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes.

– Se on yhteydessä 72 prosenttiin paikallaanolon ja 41 prosenttiin liikkumattomuuden kustannuksista. Vuositasolla tyypin 2 diabetes aiheuttaa reilun miljardin euron kustannukset paikallaanolosta ja noin 390 miljoonan euroa liikkumattomuudesta, summaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Laskelmissa on huomioitu myös tyypin 2 diabeteksen liitännäissairaudet. Katso liitteen 1 sivu 2 ja kuva 3.

Suomalaisten paikallaanolon vähentämiseen ja liikkumisen lisääntymiseen tulisi panostaa. Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun seurauksena kustannukset nousevat vuosittain.

– Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuksia voidaan hillitä kohdentamalla liikkumiseen kannustavaa elintapaohjausta esimerkiksi tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastaville, Vasankari korostaa.
Suomalaisen, hiljattain julkaistun intervention tulokset tukevat tämäntyyppisiä panostuksia.

Tutkimus on tehty laajassa yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.

Tutkimuksessa on hyödynnetty lukuisia suomalaisia rekistereitä sisältäen tietoa muun muassa terveyspalveluiden käytöstä, ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista sekä maksetuista työttömyysturvamaksuista. Liikuntaa ja paikallaanoloa koskevat tiedot perustuvat KunnonKartta 2017 -tutkimukseen sekä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimukseen.

Tutustu artikkeliin:
Kolu P, Kari JT, Raitanen J, et al. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health Published Online First: 26 April 2022. doi: 10.1136/jech-2021-217998