Kokoomuksen Sarkomaa: Keskustelu työterveyshuollosta on syytä käydä ilman ideologisia silmälaseja

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työterveyshuollon heikentäminen ei kohentaisi perusterveydenhuoltoa vaan entisestään kuormittaisi julkista palvelua. Sarkomaa pelkää, että se voisi pahimmillaan ajaa koko terveydenhuollon kriisiin.

”Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päin vastainen”, Sarkomaa sanoo.

”On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Valtion suora osuus työterveyshuollon kustannuksista (0,3 % vuonna 2017) on hyvin pieni ”, Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle on välttämätöntä julkisten terveyspalveluiden ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on oltava siinä nykyistäkin vahvempi rooli.

”Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa edistämään työntekijöiden työturvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Työterveyshuoltoa on jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä”, Sarkomaa sanoo.

Terveyspalvelujen saatavuutta parantavia ratkaisuja on kiirehdittävä

Sarkomaan mielestä hallituksen olisi nyt hoitoon pääsyä heikentävien toimien sijaan kiirehdittävä terveyspalveluiden saatavuutta parantavia ratkaisuja.

”Hallitus aikoo toteuttaa valtavan leikkauksen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen yhä useamman siirtyessä yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön lisäkuormitus ja ruuhkautuminen”, Sarkomaa sanoo.

”Terveydenhuoltoa heikentävien toimien sijaan on ripeästi saatava ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi. Hallituksen lupaama hoitotakuuesitys on edelleen tuomatta eduskuntaan. On epäselvää onko sen toteuttamiseksi löydetty keinoja saatikka riittävää rahoitusta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, mutta estäneet eduskunnassa jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn. Eduskunnan on saatava käsitellä kansalaisaloite terapiatakuusta ennen kuluvan kauden päättymistä, jolloin aloite raukeaisi”, Sarkomaa vaatii.