ELY-keskukset

Valkoposkihanhien tulo jatkunut vilkkaana

Jaa
Valkoposkihanhia muutti Suomeen myötätuulen auttamana viime viikon lopulta lähtien kymmeniä tuhansia. Koko kevään yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin v. 2020, selvästi enemmän kuin viime vuonna.
Valkoposkihanhia Tohmajärven Sääperillä keväällä 2020. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Tohmajärven Sääperillä keväällä 2020. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon oleellisin valkoposkihanhitieto oli 28.4. Uudellamaalla havaittu tuhansien hanhien muutto. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella laskettiin 11 000 enimmäkseen koilliseen muuttanutta valkoposkihanhea. Muuttorintaman linnut laskeutuivat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pelloille. Suurimmassa paikallisparvessa arvioitiin olleen 7000 valkoposkihanhea 29.4. Orimattilan Artjärvellä.

Uusi, edellistä heikompi muuttoaalto saapui maanantaina tempaisten myös Suomessa lepäilleitä hanhia jatkamaan muuttoaan Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Esimerkiksi Rautjärven Simpeleellä havaittiin 6000 muuttavaa hanhea. Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta satoja valkoposkihanhia, pellot ovat kevään edistymisestä huolimatta vielä osittain lumisia. Laiduntamiseen erikoistuneille valkoposkihanhille siellä ei juuri vielä löydy syötävää, joten osa valkoposkihanhista on muuttanut takaisin lounaaseen.

Pohjois-Virossa on tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.

Osa Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista kolme on ehtinyt Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, näistä yksi Tohmajärvellä ja kaksi Parikkalassa. Etelä-Suomessa on lisäksi neljä muuta GPS-valkoposkihanhea. Virossa on jo 13, Venäjällä ja Latviassa yksi GPS-hanhea. Ainakin 29 oleilee vielä Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. 

Hollantilaisten GPS-hanhet eivät ole keskimäärin pitäneet niin kiirettä kuin suomalaistutkimuksen valkoposkihanhet. Kaikkiaan kolme on Suomessa, kolme Virossa ja ainakin 14 talvehtimisalueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa.

Sää suosii muuttoa loppuviikosta

Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Matalapaine siirtyy tiistaiksi Suomen itäpuolelle. Sen jälkipuolella tulee voimakas kylmän ilman purkaus. Keskiviikkoaamuna tuuli on luoteen suunnalta, kuitenkin jo heikentyen. Illalla luoteistuuli kääntyy Suomenlahdella länteen, mikä saattaa innostaa myös valkoposkihanhia muutolle.

Torstaina korkeapaineen selänne saapuu lännestä ja tuuli heikkenee kääntyen samalla lounaaseen. Varsinkin eteläisellä Itämerellä tuuli käy jo selvemmin etelästä. Tässä kohtaa voisi käynnistyä jo seuraava arktisten muuttolintujen aalto, jolloin valkoposkihanhiakin voi muuttaa runsaslukuisesti.

Korkeapaineen länsipuolelta virtaa perjantaina lämmintä ilmamassaa Suomeen. Erittäin hyvää muuttosäätä oikeastaan kaikille tulijoille. Lauantaina saapuu lännestä terävä kylmä rintama, mutta ajoitus on vielä epävarmaa.”

Etelätuulesta johtuen torstain–lauantain aikana kaikki valkoposkihanhet muuttanevat Suomen kautta, normaalistihan iso osa muuttaa Venäjän puolelta noin Viipurin kohdalta koilliseen. Suurin osa myös jäänee paikalliseksi Etelä- ja Itä-Suomeen, mutta määristä voidaan vain tehdä arvailuja. Pääjoukot eivät vielä kuitenkaan ole liikkeellä.

Suomalaistutkimuksen lähetinhanhien etenemistä voi seurata Suomen lajitietokeskuksen sivulta https://satelliitti.laji.fi/. Sivun vasemmassa alakulmassa painike ’valitse laji’, josta ’valkoposkihanhi’ (yksi yksilö tai useampia).

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214


Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596

Kuvat

Valkoposkihanhia Tohmajärven Sääperillä keväällä 2020. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Tohmajärven Sääperillä keväällä 2020. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa
Hollantilaistutkimuksen GPS-paikantimilla varustettujen valkoposkihanhien sijainnit 3.5.2022.
Hollantilaistutkimuksen GPS-paikantimilla varustettujen valkoposkihanhien sijainnit 3.5.2022.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye