Suomi toi 34 % energiastaan Venäjältä vuonna 2021 – maakaasussa arvioitu osuus 92 %
Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus laskivat Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuoden 2021 ennakkotiedoista. Venäjän osuus kulutuksesta on suurinta fossiilisissa polttoaineissa. Maakaasun energiakäytöstä 92 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Fossiilisen öljyn kohdalla osuus oli 67 prosenttia ja hiilen 52 prosenttia. Osuudet selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
”Suomella ei ole omaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Siten ei ole yllättävää, että niitä tuodaan Suomeen merkittäviä määriä Venäjältä, joka on yksi maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden tuottajia ja viejiä”, tiivistää Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen.
Uusiutuvissa energialähteissä Venäjän osuus on luonnollisesti paljon pienempi. Ainoastaan puupolttoaineiden kohdalla on tuontia Venäjältä. Suomessa vuonna 2021 käytetyistä puupolttoaineista venäläistä alkuperää oli 13 prosenttia. Ydinenergian käytöstä Venäjän tuonnin osuus viime vuonna oli 36 prosenttia. Sähkön nettotuonti vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen – vuonna 2021 Venäjän osuus siitä oli 51 prosenttia.
”Venäjän tuonnin osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on merkittävä, eikä sen korvaaminen ole helppoa, koska monet muutkin maat haluavat korvata venäläisen tuontienergian. Toimiin on kuitenkin jo ryhdytty ja on mielenkiintoista nähdä, miten alas Venäjän osuus laskee tänä vuonna”, Maljanen sanoo.
Kaikesta tavaratuonnista Suomeen Venäjän osuus oli 12 prosenttia vuonna 2021. Tästä taas energiatuotteiden osuus oli 62 prosenttia. Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen perusteella energiatuotteiden tuonnin arvosta selvästi eniten on tullut juuri Venäjältä.
Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi selvästi vuoden 2021 lopulla, ja nousu näkyi myös Venäjän tuonnin arvossa. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden hintojen noususta, josta on kerrottu tarkemmin Tilastokeskuksen energian hinnat -tilaston julkistuksessa (10.3.2022).
Venäjältä tuodun energian osuuden laskeminen energian kokonaiskulutuksesta ei ole aivan yksinkertaista ja siihen liittyy epävarmuuksia sekä oletuksia. Suomeen esimerkiksi tuodaan Virosta maakaasua, josta osa on alun perin peräisin Venäjältä, ja öljytuotteita taas Suomi myös vie eteenpäin muihin maihin. Laskelmien tekotapa on esitelty tarkemmin tuoreessa katsauksessamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Ville Maljanen, ville.maljanen@tilastokeskus.fi, p. 0295 512 691
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme