Suomi on pyöräilytaidon oppimisen kärkimaita maailmassa

Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa pyöräilytaidon oppimisikä oli merkittävästi varhaisempi verrattuna muihin vertailtuihin maihin. Hollannissa pyöräilytaito on opittu keskimäärin 4,2-vuotiaana, Suomessa 4,8-vuotiaana ja Belgiassa 5,1-vuotiaana. Toista ääripäätä edustaneissa maissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa, pyöräilytaito opittiin keskimäärin 6,2–7,5-vuotiaana.
– Suomalaislasten tiedetään oppivan motoriset perustaidot kansainvälisesti vertaillen varhain, ja nyt sama ilmiö havaittiin myös pyöräilytaidon oppimisessa. Pyöräilytaito voidaan katsoa yhdeksi perustavanlaatuiseksi lapsuusaikana opittavaksi motoriseksi taidoksi, jolla on elinikäinen käyttöarvo, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.
Pyöräilytaidon oppiminen on varhaistunut useimmissa maissa
Pyöräilytaidon oppimista tarkasteltiin vertailtujen maiden osalta kolmessa eri sukupolvessa: vuosina 1960–1979, 1980–1999 sekä 2000–2019 syntyneillä. Oppimisiän havaittiin keskimäärin pienentyneen sukupolvi sukupolvelta. Vuosien 1960–1979 välillä syntyneillä keskimääräinen oppimisikä oli vielä 6,2 ikävuotta, 1980–1999 syntyneillä 5,7 ikävuotta ja 2000–2019 syntyneillä enää keskimäärin 5,2 ikävuotta.
Oppimisiän kuitenkin havaittiin pienentyneen suhteessa eniten maissa, joissa oppimisikä oli myöhäisin. Esimerkiksi Meksikossa oppimisiän havaittiin pienentyneen vuosina 1960–1979 syntyneiden noin 8,5 ikävuodesta 2000–2019 välillä syntyneiden noin 7 ikävuoteen. Vastaavasti Hollannissa pyöräilytaidon oppimisikä ei ollut juurikaan muuttunut sukupolvien välillä vaan oli säilynyt reilussa neljässä ikävuodessa. Oppimisikään suhteutettu maiden keskinäinen järjestys säilyi lähes muuttumattomana eri sukupolvia vertailtaessa.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, mitkä tekijät selittävät maiden ja sukupolvien välisiä eroja pyöräilytaidon oppimisiässä. Tutkijaryhmä olettaa, että pyöräilytaidon varhainen oppiminen liittyy pyöräilyn vahvaan ja arvostettuun asemaan yhteiskunnassa ja täten muun muassa pyöräilyä suosivaan elinympäristöön. Taidon opettelun mahdollisuudet sekä varhaisen oppimisen hyödyt ovat suurimmat siellä, missä pyöräily nähdään merkittävänä kulkumuotona, ja jonka edistämiseen myös panostetaan yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa.
Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti yhteensä 29 maassa. Tutkimukseen osallistuneet olivat täysi-ikäisiä ja pyöräilytaidon oppineita. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi Suomesta 906 pyöräilytaidon tapausta.
Alkuperäisjulkaisu:
Cordovil R, Mercê C, Branco M, Lopes F, Catela D, Hasanen E, Laukkanen A, Tortella P, Fumagalli G, Sá C, Jidovtseff B, Zeuwts L, De Meester A, Bardid F, Fujikawa R, Veldman S, Zlatar S and Estevan I (2022) Learning to Cycle: A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison. Front. Public Health 10:861390. doi: 10.3389/fpubh.2022.861390
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Tutkijatohtori Elina Hasanen, elina.hasanen@jyu.fi, 040 626 2184
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
