Suomi on pyöräilytaidon oppimisen kärkimaita maailmassa
6.5.2022 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa pyöräilytaidon oppimisikä oli merkittävästi varhaisempi verrattuna muihin vertailtuihin maihin. Hollannissa pyöräilytaito on opittu keskimäärin 4,2-vuotiaana, Suomessa 4,8-vuotiaana ja Belgiassa 5,1-vuotiaana. Toista ääripäätä edustaneissa maissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa, pyöräilytaito opittiin keskimäärin 6,2–7,5-vuotiaana.
– Suomalaislasten tiedetään oppivan motoriset perustaidot kansainvälisesti vertaillen varhain, ja nyt sama ilmiö havaittiin myös pyöräilytaidon oppimisessa. Pyöräilytaito voidaan katsoa yhdeksi perustavanlaatuiseksi lapsuusaikana opittavaksi motoriseksi taidoksi, jolla on elinikäinen käyttöarvo, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.
Pyöräilytaidon oppiminen on varhaistunut useimmissa maissa
Pyöräilytaidon oppimista tarkasteltiin vertailtujen maiden osalta kolmessa eri sukupolvessa: vuosina 1960–1979, 1980–1999 sekä 2000–2019 syntyneillä. Oppimisiän havaittiin keskimäärin pienentyneen sukupolvi sukupolvelta. Vuosien 1960–1979 välillä syntyneillä keskimääräinen oppimisikä oli vielä 6,2 ikävuotta, 1980–1999 syntyneillä 5,7 ikävuotta ja 2000–2019 syntyneillä enää keskimäärin 5,2 ikävuotta.
Oppimisiän kuitenkin havaittiin pienentyneen suhteessa eniten maissa, joissa oppimisikä oli myöhäisin. Esimerkiksi Meksikossa oppimisiän havaittiin pienentyneen vuosina 1960–1979 syntyneiden noin 8,5 ikävuodesta 2000–2019 välillä syntyneiden noin 7 ikävuoteen. Vastaavasti Hollannissa pyöräilytaidon oppimisikä ei ollut juurikaan muuttunut sukupolvien välillä vaan oli säilynyt reilussa neljässä ikävuodessa. Oppimisikään suhteutettu maiden keskinäinen järjestys säilyi lähes muuttumattomana eri sukupolvia vertailtaessa.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, mitkä tekijät selittävät maiden ja sukupolvien välisiä eroja pyöräilytaidon oppimisiässä. Tutkijaryhmä olettaa, että pyöräilytaidon varhainen oppiminen liittyy pyöräilyn vahvaan ja arvostettuun asemaan yhteiskunnassa ja täten muun muassa pyöräilyä suosivaan elinympäristöön. Taidon opettelun mahdollisuudet sekä varhaisen oppimisen hyödyt ovat suurimmat siellä, missä pyöräily nähdään merkittävänä kulkumuotona, ja jonka edistämiseen myös panostetaan yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa.
Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti yhteensä 29 maassa. Tutkimukseen osallistuneet olivat täysi-ikäisiä ja pyöräilytaidon oppineita. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi Suomesta 906 pyöräilytaidon tapausta.
Alkuperäisjulkaisu:
Cordovil R, Mercê C, Branco M, Lopes F, Catela D, Hasanen E, Laukkanen A, Tortella P, Fumagalli G, Sá C, Jidovtseff B, Zeuwts L, De Meester A, Bardid F, Fujikawa R, Veldman S, Zlatar S and Estevan I (2022) Learning to Cycle: A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison. Front. Public Health 10:861390. doi: 10.3389/fpubh.2022.861390
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Tutkijatohtori Elina Hasanen, elina.hasanen@jyu.fi, 040 626 2184
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
