Suomen Psykologiliitto ehdottaa kaksiportaista mallia psykoterapeuttikoulutukseen
Psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Psykoterapeuttien saatavuudessa on kuitenkin haasteita. Psykoterapeuttikoulutukseen onkin tarve tehdä muutoksia. Psykologiliiton valtuusto katsoo, että keskeisin näistä muutoksista on psykoterapeuttikoulutuksen aseman tarkastelu koulutusjärjestelmässä.
Suomen Psykologiliitto kannattaa ns. Ruotsin mallia psykoterapeuttikoulutuksen järjestämiseen. Siinä koulutus jakautuu kahteen tasoon. Perustason koulutus muodostuu teoriaosuudesta sekä psykoterapeuttisten taitojen ja psykologisten lyhytinterventioiden koulutuksesta, jonka osana toteutetaan myös työnohjattua hoitoa. Perustaso antaa valmiudet toteuttaa lyhytinterventioita, joille on suuri tarve perustason mielenterveyspalveluissa. Mallin ylempi taso vastaa käytännössä Suomen psykoterapeuttikoulutusta. Lisäksi mallissa on kouluttajapsykoterapeutin koulutus vastaavalla tavalla kuin Suomessa.
Mallissa psykoterapian perustason pätevyys myönnetään automaattisesti perustutkinnon suorittaneille psykologeille, joiden tutkintoon opinnot sisältyvät. Psykologien perustutkinto Suomessa ei poikkea merkittävästi ruotsalaisesta psykologitutkinnosta. Myös muut soveltuvat ammattiryhmät voivat suorittaa perustason opinnot lisä- tai täydennyskoulutuksena ja siten pätevöityä antamaan lyhytinterventioita. Perustason suorittaminen on edellytyksenä ylemmän tason koulutukseen hakeutumiseen.
Portaittainen malli toisi helpotusta myös koulutuksen maksullisuuteen
Psykoterapeuttikoulutukseen osallistujia rajaa koulutuksen maksullisuus. Psykoterapeuttikoulutus on tutkinnon jälkeistä koulutusta, jota yliopistot toteuttavat nykyisin maksullisena täydennyskoulutuksena. Koulutuksen kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat tällä hetkellä noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen.
Portaittainen koulutusmalli vähentäisi opiskelijalle syntyviä kustannuksia, sillä tällöin ylemmän tason psykoterapeuttikoulutuksen ei voida katsoa olevan kokonaan uuden ammatin opiskelua, jolloin opiskelun kulut olisivat verovähennyskelpoisia.
Eduskunta hyväksyi toukokuun alussa kansalaisaloitteeseen sisältyneen ehdotuksen psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuuteen tähtäävän lainsäädäntötyön käynnistämisestä. Lisäksi valtioneuvostolla on käynnissä psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvitystyö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari LipsanenPuheenjohtajaSuomen Psykologiliitto ry
Puh:050 448 4166jari.lipsanen@psyli.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme