Finanssiala ry

Finanssiala odottaa, että hallitus ajaa Basel-neuvotteluissa aktiivisesti Suomen erityispiirteiden huomioon ottamista 

Jaa

 

Suomen on aktiivisesti ajettava suomalaisen pankkijärjestelmän erityispiirteiden huomioon ottamista meneillään olevissa Basel-neuvotteluissa EU:ssa. Finanssiala ry olisi toivonut eduskunnan suurelta valiokunnalta selkeämpää kantaa Basel III -uudistukseen, mutta tänään hyväksytyn lausunnon pohjaltaviesti neuvotteluihin tulee ottaa vakavasti: 

”Suuren valiokunnan lausunto sisältää selkeän vaatimuksen ottaa vähäriskisiksi luokiteltavat asunto- ja yritysluotot sekä Suomen erityispiirteet huomioon.Tämän on syytä näkyä aktiivisesti EU-neuvotteluissa”, FA:n johtava lakimies Olli Salmi sanoo. 

Eduskunnan suuri valiokunta sai perjantaina 13.5.2022 valmiiksi lausuntonsa, joka koskee komission ehdotusta niin kutsuttujen lopullisten Basel III -standardien toimeenpanosta EU:ssa. 
 

Suomessa riskitaso on kansainvälisesti vertailtuna matala 

Pankkien toimintaa sääntelevän Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen tarkoituksena on parantaa pankkien riskilaskentaa nostamatta merkittävästi pääomavaateita. Pääomavaateiden nostoa on käsitelty jo aiemmin toisissa EU-lainsäädäntöhankkeissa, ja siksi se on rajattu ulos nyt toimeenpanovaiheessa olevasta uudistuksesta. Riskilaskentaan tehtävien muutosten kautta pyritään parantamaan riskilaskennan herkkyyttä siten, että todellinen riski mitattaisiin mahdollisimman tarkasti. Laskenta tapahtuisi siis riskiperusteisesti. Uudistuksen toimeenpano EU:ssa uhkaa kuitenkin johtaa siihen, että pankkien pääomavaatimuksia ollaan kiristämässä Suomen kannalta merkittävästi. 

Suomen pankkijärjestelmässä ja suomalaisilla markkinoilla on kansainvälisesti katsoen paljon alhaisen riskin lainoja. Baselin standardit on laadittu vastaamaan tilannetta, joka keskimääräisesti vallitsee merkittävillä talousalueilla. Tämä ei ota huomioon Suomen erityispiirteitä. 

Lainojen ja pankkien muiden saamisten riskitaso vaihtelee eri talousalueilla. Toisilla talousalueilla pankkien taseissa on enemmän suuririskisiä lainoja ja saamisia, toisilla puolestaan on enemmän matalariskisiä. Baselin standardien luomassa kompromissitilanteessa korkeampiriskiset talousalueet voittavat ja vastaavasti matalariskisemmät häviävät.  

”Suomessa on enemmän matalariskisiä lainoja ja muita eriä ja näin ollen uudistuksessa Suomi on häviämässä, kun standardit eivät tunnista Suomen erityispiirteitä. Uudistuksen tuoma kompromissitilanne onkin johtamassa melko nurinkuriseen tilanteeseen, jossa pääomavaateet nousevat niiden osalta, joilla on alhaisempi riski”, Salmi sanoo. 

Finanssiala on tuonut uudistuksen ongelmat esille lainsäädäntöprosessin jokaisessa vaiheessa. 

”Olemme esittäneet muutoksia, jotka ottaisivat huomioon alhaisen riskin erät Suomen erityispiirteenä eivätkä rankaisisi suomalaista pankkisektoria ja sen asiakkaita. Muu elinkeinoelämä on ollut samoilla linjoilla kanssamme”, Salmi tiivistää. 

 

Baselin säännösten toimeenpanon tulee tukea talouskasvua 

FA:n ehdotukset turvaisivat vihreän siirtymän ja energiamurroksen aikaansaamien investointitarpeiden rahoituksen myös komission esityksessä olevien siirtymäaikojen päätyttyä. Vaikka FA on pettynyt siihen, ettei suuren valiokunnan kanta ollut yhtä selkeä kuin talousvaliokunnan, näkee FA kuitenkin näiden kahden valiokunnan kannat sisällöltään yhdenmukaisina niiden molempien edellyttäessä asunto- ja yrityslainojen alhaisten riskin erien erityistä huomioon ottamista EU-neuvotteluissa. 

FA:n näkemys on kuitenkin kohdannut Suomessa vastustusta ja on vaadittu, että Baselin standardia tiukempi komission esitys hyväksyttäisiin sellaisenaan. Tämän pohjalta monien suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat perusteettomasti, kun Suomelle tyypillisiä alhaisen riskin eriä ei huomioitaisi. 

”Olemme yhdessä muun elinkeinoelämän kanssa huolissamme siitä, miten alhaisen riskin erien huomiotta jättäminen vaikuttaa talouskasvuun, asuntolainoihin ja vihreän siirtymän investointien rahoitukseen erityisesti pk-sektorilla. Pääomavaateen nousun ja lainanmyöntökapasiteetin supistumisen välinen yhteys on yleisesti tunnustettu. Tämä olisi pitänyt ottaa Suomen kannanmuodostuksessa nykyistä selkeämmin huomioon”, Salmi sanoo. 

 

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen asema paranee – vuokrattavalle sähköpotkulaudalle on hankittava liikennevakuutus3.5.2024 16:16:56 EEST | Tiedote

Vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat kesäkuun 2024 alusta alkaen liikennevakuutuksen piirissä. Kuluttajien laitteissa liikennevakuuttamiselle on nopeus- ja painoraja, mutta vuokrattavat laudat on kaikki vakuutettava painosta ja nopeudesta riippumatta. Vuokralautojen vakuutusturva on rajattu: Vahingon sattuessa vakuutus korvaa kuljettajalle ainoastaan sairaanhoitokulut. Vammasta aiheutuvaa ansionmenetystä tai kuntoutusta ei korvata liikennevakuutuksesta. Muille kuin kuljettajalle aiheutuneet sekä henkilö- että omaisuusvahingot korvataan liikennevakuutuksen yleisten periaatteiden mukaan eli myös esimerkiksi ansionmenetys korvataan. Sähköpotkulautojen vakuuttaminen parantaa kaikkien vahinkoa kärsineiden asemaa.

Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus27.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on avannut vuodesta 2020 alkaen vaikuttamistyötään eli lobbaustaan julkaisemalla avoimuustilinpäätöksen. Siinä kerrotaan, keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä europarlamentaarikkoja ja komission viranhaltijoita FA on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan. Avoimuustilinpäätöksen tärkeyttä korostaa vuoden 2024 alusta voimaan tullut lakisääteinen lobbauksen avoimuusrekisteri. Uusin avoimuustilintilinpäätös on nyt julkaistu ja luettavissa FA:n verkkosivuilla. Se kattaa ajanjakson heinäkuusta 2023 maaliskuuhun 2024.

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye