Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja
Kestävän kouluruokailun kehittämisessä on tärkeää kuunnella oppilaita, joille kouluruokailu on tärkeä osa koulupäivää. Se tarjoaa paitsi ravitsemusta myös hengähdystauon ja mahdollisuuden keskustella kavereiden kanssa. Se auttaa jaksamaan läpi koulupäivän. Lapset ja nuoret ovat kouluruokailun kokemusasiantuntijoita, ja heillä on paljon näkemyksiä sekä mielipiteitä kouluruokailun kehittämisestä.
”Tällä hetkellä monissa kouluissa ruokailuaika on liian lyhyt ja kiireinen. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että kouluruokailuun ei osallistuta tai ruoka jää syömättä”, Just food -hankkeen vetäjä Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
”Etenkin nuoret oppilaat esittivät luovia ratkaisuja siihen, miten ruokarauhaa ja ruokaympäristöä voidaan parantaa, esimerkiksi pidentämällä ruoka-aikaa, purkamalla jonoja, laittamalla huopatossut kalusteisiin tai käyttämällä taidetta sisustuksessa”, Kaljonen summaa.
Nuoret haluavat kehittää ruokaympäristöä kokonaisuudessaan
Etsimme ratkaisuja kestävään kouluruokailuun yhdessäoppilaiden kanssa Helsingissä ja Muuramessa.Oppilaat saivat laatia ratkaisuja kouluruokailun kehittämiseksi ryhmätöinä toteutetuissa ruokapajoissa. Oppilaita pyydettiin vastaamaan valokuvien ja kuvatekstien avulla kysymykseen ”Miten kehittäisit kouluruokailua ilmastoystävällisemmäksi?”.
Saimme yli 400 valokuvaa ja 150 ratkaisuehdotusta, jotka käsittelivät lihankäytön vähentämistä, kouluruoan monipuolisuutta ja makua, ruokailukokemusta, hävikkiä, lähiruokaa, oppilaiden kuulemista sekä energiansäästöä. Lähes kaikkiin ratkaisuihin oppilaat löysivät myös ilmastonäkökulman.
”Huomasimme myös, että vuorovaikutus ruokapalveluiden kanssa on koululaisille tärkeää, tekemällä koulujen keittiöissä jo aiemmin tehtyä kehitystyötä näkyväksi. Työn tekeminen näkyväksi auttaa lisäämään ruokapalveluiden ja siellä tehdyn työn arvostusta", tutkijatohtori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta tiivistää.
Maku ja monipuolistaminen ovat avaimia ilmastoruokien menekin kasvattamiseen
Nuoret ovat myös tietoisia ja kiinnostuneita ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Kasvi- ja kalapainotteista ruokaa syödään, kunhan se on maistuvaa ja tarjolla on useita vaihtoehtoja. Myös ruoan houkutteleva ulkonäkö kannustaa maistamaan. Siksi reseptiikan kehittely yhdessä oppilaiden kanssa on tärkeää.
Kategorista kasvisruokien vastustusta nuorten keskuudessa ei juurikaan havaittu. Nuoret ovat avoimia ja ennakkoluulottomia kokeilemaan uusia makuja, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He kannustavatkin ruokapalveluita rohkeuteen uusien kestävien ruokien kehittelyssä.
”Makuraadeista saatiin tietoa ja kommentteja todella monen ikäisiltä, ei pelkästään aktiivisilta keke-ryhmäläisiltä tai oppilaskunnan jäseniltä. Yhteistyö on tiivistynyt sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Selkein esimerkki on se, että oppilaat pysähtyvät juttelemaan ja kyselemään kohdattaessa”, sanoo ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti Muuramen kunnan ruokapalveluista.
”Makuraadeista saamamme palaute ilmastoystävällisemmistä ruoista osoittaa, että oppilaat haluavat monipuolista ja maistuvaa kasvis- ja kalaruokaa. Tutut suosikkiruoat halutaan kuitenkin pitää ruokalistoilla, mutta tutkimme niissäkin mahdollisuutta hyödyntää enemmän hybridireseptejä. Onnistunut esimerkki on bolognesepyörykkä, jossa osa lihasta korvattiin kasviksilla”, toteaa tuotekehityksen suunnittelija Petteri Hautamaa Palvelukeskus Helsingistä.
Käytännössä monipuolisuutta voidaan lisätä helpoilla konsteilla, kuten tarjoamalla salaattiainekset erillisinä komponentteina valmiin salaattisekoituksen sijaan. Näin oppilailla on mahdollisuus valita mieleisiään kasviksia lautaselle. ”Tämä näkyy suoraan myös lautashävikin määrän laskuna”, Saralahti jatkaa.
”Haasteena Helsingissä on kuitenkin raaka-aineiden saatavuus, koska kouluruokailijoiden määrä on päivittäin yli 40 000. Tämä voi hidastaa uusien ruokien tuomista perusruokalistalle. Esimerkiksi makuraadeissa suosiota saanutta silakkakiusausta ei valitettavasti vielä nähdä koululaisten lautasilla tästä syystä”, kertoo Hautamaa.
Keittokirjasta käytännön vinkkejä ruokapalvelutoimijoille
Oppilaiden kuuntelun tuloksena syntyi Kestävän kouluruokailun keittokirja – ratkaisuja ruokapalveluille. Keittokirjaan on koottu ruokapalvelutoimijoille nuorten näkemyksiä kestävästä kouluruokailusta ja sitä edistävistä ratkaisuista sekä vinkkejä siitä, miten nuoria voidaan kuunnella käytännössä. Keittokirjasta löytyy mm. ohjeet makuraadin järjestämiseen sekä makuraadeissa testattuja ilmastoystävällisiä kouluruokareseptejä, mukaan lukien silakkakiusaus.
Oppilaiden ääntä kuuntelee Just food eli Reilu ruokamurros -hanke, joka tutkii, miten siirtymä ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään voidaan tehdä kestävästi, hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti. Hankkeesta vastaa SYKE ja mukana ovat Jyväskylän yliopisto, E2 tutkimus, Luke, THL sekä Bernin yliopisto. Hanke saa rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Kouluruokaprojektissa mukana ovat myös Palvelukeskus Helsinki sekä Muuramen kunnan ruokapalvelut.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusprofessori, Just food -hankkeen johtaja Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1252
Tutkijatohtori, Just food -hankkeen varakoordinaattori Teea Kortetmäki, Jyväskylän yliopisto, etunimi.t.sukunimi@jyu.fi, puh. 040 183 4918
Ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti, ruokapalvelu/Muuramen kunta, etunimi.sukunimi@muurame.fi, puh. 050 435 9788
Tuotekehityksen suunnittelija Petteri Hautamaa, Palvelukeskus Helsinki, etunimi.sukunimi@hel.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme