Routakuohunta ja muut maanpinnan prosessit muokkaavat arktista kasvillisuutta
Arktinen ympäristö vaikuttaa kasvien kokoon ja resurssitehokkuuteen. Kansainvälinen ryhmä luonnonmaantieteilijöitä ja ekologeja tutki routakuohunnan ja muiden maanpinnan prosessien vaikutusta kasvillisuuteen. Tutkimusta varten kerättiin laaja aineisto Huippuvuorilta, Grönlannista ja Fennoskandiasta.
Oulun yliopiston tutkijatohtori, luonnonmaantieteilijä Julia Kemppinen yhdessä kollegoidensa kanssa selvitti miten maanpinnan prosessit eli geomorfologiset prosessit vaikuttavat arktisiin kasveihin. Tutkimus edistää ymmärrystä pohjoisista ekosysteemeistä, missä sekä geomorfologia että kasvillisuus kohtaavat nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen.
Maanpinnan prosessit muokkaavat elollista ja elotonta luontoa. Etenkin arktisella alueella matalat lämpötilat ja runsaat sulamisvedet muovaavat ympäristöä. Tämä luo geomorfologista monimuotoisuutta, mikä näkyy pakkasen, tuulen, virtavesien ja hitaiden rinneprosessien kuluttamana maaperänä.
Pohjoisen piskuisten kasvien on kestettävä äärimmäiset olosuhteet, ja kasvien toiminnalliset ominaisuudet auttavat niitä tässä. Toiminnalliset ominaisuudet viittaavat kasvien kokoon ja rakenteeseen sekä niiden resurssitehokkuuteen.
Tutkijat tarkastelivat miten geomorfologiset prosessit vaikuttavat arktisten kasviyhteisöjen toiminnallisiin ominaisuuksiin. He havaitsivat, että etenkin routakuohunta muokkaa kasviyhteisöjä. Routakuohunta on seurausta maaperän jäätymisestä ja sulamisesta, mikä aiheuttaa maa-aineksen sekoittumista ja siirtymistä. Tämä vaikuttaa kasveihin, jotka kasvavat routakuohunnan muovaamalla maaperällä.
”Routakuohunnan seurauksena kasvit jäävät lyhyiksi. Toisaalta maa-aineksen sekoittuminen voi myös nostaa pinnalle ravinteita syvemmistä maakerroksista, ja tämä näkyy lehtien ravinnepitoisuudessa”, sanoo Kemppinen.
Tulokset osoittivat, että kasviyhteisöt eri puolilla pohjoista reagoivat samoin geomorfologisiin prosesseihin. Tutkijat keräsivät aineistoa 200 kasvilajista yli 5000 tutkimusruudusta eri puolilta arktista aluetta. Tutkijat löysivät säännönmukaisuuksia, vaikka tutkimusalueet olivat keskenään kaikki erilaisia.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Global Ecology and Biogeography -sarjassa 4.5.2022.
Tutkimusartikkeli: Julia Kemppinen, Pekka Niittynen, Konsta Happonen, Peter C. le Roux, Juha Aalto, Jan Hjort, Tuija Maliniemi, Olli Karjalainen, Helena Rautakoski & Miska Luoto. 2022. Geomorphological processes shape plant community traits in the Arctic. Global Ecology and Biogeography. https://doi.org/10.1111/geb.13512
Tutkimuksen aineisto ja koodi ovat avoimesti saatavilla:
Julia Kemppinen, Pekka Niittynen, Konsta Happonen, Peter C. le Roux, Juha Aalto, Jan Hjort, Tuija Maliniemi, Olli Karjalainen, Helena Rautakoski & Miska Luoto. 2022. Data and code from: Geomorphological processes shape plant community traits in the Arctic. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.6410637
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Julia Kemppinen Oulun yliopisto, sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, sähköposti: kaisu.koivumaki@oulu.fi, p. 050 4344261
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kohti yliopistoa -koulutus tukee maahanmuuttajien polkua yliopistoon2.5.2024 10:02:05 EEST | Tiedote
Oulussa alkaa valmentava koulutus maahanmuuttajille, joiden tavoitteena on suomenkielisiin yliopisto-opintoihin hakeutuminen. Oulun ja Lapin yliopistojen toteuttama Kohti yliopistoa -koulutus on ainutlaatuinen Pohjois-Suomessa. Haku ensimmäiseen koulutukseen on juuri alkanut.
Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei ole Suomessa syytä muuttaa2.5.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Raskausdiabetes on yksi yleisimmistä raskaudenaikaisista ongelmista, johon Suomessa sairastuu keskimäärin viidesosa synnyttäjistä, yhteensä noin 9 000 naista vuosittain. Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on sikiön liian suuri koko eli makrosomia, joka lisää syntymään liittyviä komplikaatioita.
Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon1.5.2024 03:01:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme