Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla
– Haluamme esitellä Itämeren pinnan alaisen maailman ja kertoa Tvärminnessä tehtävästä tutkimuksesta. 120 vuotta on tärkeä virstanpylväs, jota kannattaa juhlia, sanoo Joanna Norkko, Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman paikallinen johtaja Hangossa.
Visuaalinen intohimo Itämerta kohtaan
Juhlanäyttely "Intohimona Itämeri" on esillä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä 17. toukokuuta - 30. lokakuuta 2022. Kävijöille tarjotaan sekä tietoa että silmiä hiveleviä näkymiä Itämerestä. Tavoitteena on välittää merentutkijoiden intohimoinen suhtautuminen Itämerta kohtaan ja osoittaa, että meillä on suojelemisen arvoinen meri.
Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen sukelluksen Itämeren pinnan alle. Näyttelyssä esitellään valokuvin ja tekstein Itämeren vedenalaisia elinympäristöjä, kuten rakkohaurumetsiä, meriajokasniittyjä ja sinisimpukkariuttoja, sekä niiden lajeja, kuten värikkäitä kolmipiikkejä, kampeloita ja siloneuloja.
– Terve Itämeri on äärimmäisen kaunis ja meille ihmisille korvaamattoman hyödyllinen, mutta meri on myös hyvin herkkä, toteaa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko.
Merielinympäristöjen lisäksi näyttely esittelee merentutkijoiden arkea ja heidän intohimoaan Itämerta kohtaan. Vierailijat voivat Aapo Rainion ja Valtteri Hirvosen videoiden avulla lähteä tutkimusalus Augustan matkaan merelle, sukeltaa meriajokasniittyyn ja tutustua Hankoniemellä sijaitsevaan Tvärminnen eläintieteelliseen asemaan.
Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla työskentelevien tutkijoiden tavoitteena on levittää tietoa meristä ja innostaa lapsia ja aikuisia sekä yhteiskuntamme päättäjiä välittämään Itämerestä ja sen suojelusta.
– On huikean hienoa, että saamme mahdollisuuden esitellä yleisölle tämä upean vedenalaisen maailman. Harva pääsee kurkistamaan pinnan alle, mutta nyt me tarjoamme siihen mahdollisuuden, toteaa aseman tiedekasvatuksesta vastaava Ilse Klockars kiittäen näyttelyn mahdollistajia.
Näyttelyn on mahdollistanut säätiö Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne. Vedenalaisista valokuvista vastaavat Alf Norkko, Mats Westerbom ja Valtteri Hirvonen. Pinnan päällä kuvaajina ovat lisäksi toimineet Pata Degerman ja Susanna Mikander. Sarjakuvat ovat Seppo Leinosen ja Auli Kilpeläisen yhteistyötä. Näyttelyn tekstit ovat kirjoittaneet Leena Virta ja Ilse Klockars.
Meren vuosikymmen ja ilmastonmuutos
Yhdistyneet Kansakunnat on nimennyt vuodet 2021-2030 valtamerten vuosikymmeneksi. Meret ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Siksi merentutkimuksen avulla saatava tieto on ratkaisevan tärkeää maailmanlaajuisen monimuotoisuus- ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
Näyttelyssä keskitytään Itämeren henkeäsalpaavien elinympäristöjen ja intohimoisten merentutkijoiden lisäksi myös Itämeressä tapahtuviin muutoksiin. Tvärminnen eläintieteellisen aseman uusi monitieteinen CoastClim-tutkimuskeskus on Helsingin yliopiston ja Tukholman yliopiston yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on tutkia valtameriä ja ilmakehää, jotta ilmasto-ongelmaan löydettäisiin ratkaisuja.
– Ympäristömme muuttuu nyt niin nopeasti, että meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tehdä vääriä päätöksiä. Jatkuva, huipputason monitieteinen perustutkimus on edellytys ympäristömuutosten havaitsemiselle ja ymmärtämiselle sekä vastausten antamiselle tuleviin, täysin uusiin kysymyksiin. Siksi CoastClim perustettiin, sanoo Alf Norkko.
Johan Axel Palménin visio
Suuri osa nykypäivän tiedosta, kuten tieto Itämeren rehevöitymisestä ja sen vaikutuksista, perustuu tutkimukseen, jota on tehty Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla vuosikymmeniä sitten.
– Olemme hyvin kiitollisia siitä, että Johan Axel Palménilla oli 120 vuotta sitten visio, jonka hän onnistui toteuttamaan, kun hän perusti Tvärminnen eläintieteellisen aseman. Se on ehdottomasti juhlimisen arvoista, Joanna Norkko toteaa.
Myöhemmin tänä vuonna Tvärminnen eläintieteellinen asema juhlistaa 120-vuotista tutkimustyötään kutsumalla yleisön vierailulle asemalle avointen ovien päivänä 3. syyskuuta 2022 kello 11-17.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tvärminnen aseman paikallisjohtaja Joanna Norkko, joanna.norkko@helsinki.fi, p. 0400 419 021
Itämeritutkimuksen professori Alf Norkko, alf.norkko@helsinki.fi, p. 050 568 6766
Tiedekasvatus ja tiedeviestintävastaava Ilse Klockars, ilse.klockars@helsinki.fi, p. 050 342 4100
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme