Kaupungistumiselta puuttuu visio
19.5.2022 14:18:42 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kaupungistumista pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, yhteiskuntaan ulkoapäin vaikuttavana globaalina trendinä. Sen ajatellaan olevan paitsi väistämätön kehityskulku, myös positiivinen mahdollisuus niin talouden kuin esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta. Soininvaara tarkastelee tätä kehitystä laaja-alaisena prosessina, jossa valtion aluerakenne jäsentyy kauttaaltaan uudella tavalla.
– Kaupungistuminen on Suomessa selvä strateginen päämäärä, ja kaupungistumiseen liitetään monia hyviä tai välttämättömiä piirteitä maan tulevaisuuden kannalta. Tästä huolimatta kaupungistumisen politiikasta puuttuvat konkreettiset jaetut visiot siitä, miten tietotalousperustaista kaupungistumista tulisi käytännössä toteuttaa. Tällä epäselvyydellä on vaikutuksia niin suurten kaupunkiseutujen rakentumiseen, maakuntakeskusten asemaan, kuin rakennemuutosalueiden tulevaisuuteen, Ilppo Soininvaara sanoo.
Väitöskirjan empiirisenä tutkimuskohteena on Suomi, ja kaupungistumisen politiikka liitetään osaksi pidempää aluerakenteen kehitystä hajautuneemmasta keskittyneempään. Kaupungistumisen politiikkaa tarkastellaan kolmen tutkimusartikkelin kautta.
Ensimmäinen tutkimusartikkeli analysoi poliittisen eliitin kaupungistumiseen liittyvää merkityksenantoa ja esittää, että kaupungistumisen politiikkaa rakenteistavat ajatukset globaaleista välttämättömyyksistä sekä niiden kansallisista tai paikallisista tulkinnoista.
Toinen tutkimusartikkeli asettaa nykyisen kaupungistumisen politiikan historialliseen kontekstiin ja analysoi alueellisten hierarkioiden muodostumista sekä näiden hierarkioiden merkitystä osana politiikkaa.
Kolmannessa tutkimusartikkelissa tarkastellaan tarkemmin valtion ja aluekehittämisen institutionaalisia muutoksia ja etenkin niin kutsuttua kumppanuuspolitiikkaa, ja osoitetaan, kuinka kansallisten kaupungistumisen visioiden puuttuminen johtaa kokeelliseen politiikkaan.
Tutkimusartikkelien kautta tämä väitöskirja tarjoaa yhden katsantokannan kaupungistumisen politiikan sekä siihen liittyvien alueellisten muutosten tarkasteluun. Väitöskirjassa osoitetaan, kuinka keskustelut kaupunkien kilpailukykyroolista, kasvun kysymyksistä, sekä kaupungistumisesta globaalina voimana ovat monin tavoin sulkeutuneita.
Kaupungistumiskeskustelua käydään ennemmin kansallisen sopeutumisen ja rakennemuutoksen näkökulmasta. Suomalaisessa politiikassa vallitsee siis jaettu näkemys kaupungistumisen yleisestä luonteesta, sen väistämättömyydestä ja tarpeellisuudesta. Samalla voidaan havaita selkeitä ristiriitoja liittyen käsityksiin siitä, kuinka kaupungistumista tulisi käytännössä toteuttaa.
Konsulttina työskentelevä Ilppo Soininvaara on avannut väitöskirjansa teemoja blogikirjoituksissaan:
- Blogi: Kaupungistumisen narratiivit – Globaalit sulkeumat, kansalliset avaukset
- Blogi: Alueiden hierarkiaa – urbanisaatiopotentiaali ja sen sudenkuopat
- Blogi: Kumppanuuspolitiikkaa ja alueellisia visioita – uusi urbaani Suomi ja ei-urbanisoituvat alueet
FM Ilppo Soininvaara väittelee 25.5.2022 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The politics of urbanization - From a global imperative to national struggles". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Athena sali 107.
Vastaväittäjänä toimii professori Raine Mäntysalo Aalto yliopistosta, ja kustoksena professori Sami Moisio.
Väitöskirja on julkaistu myös verkkojulkaisunaja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Ilppo Soininvaara, ilppo.soininvaara@helsinki.fi, 0504110980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Miten ymmärtää kärsimystä vaikeina aikoina? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa 3.6.20.5.2026 10:11:00 EEST | Tiedote
Vaikeat ajat koettelevat uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvavat toivottomuuden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on löytää kannattelevia ja merkityksellisiä näkökulmia kärsimyksen keskellä. Mutta miten kärsimyksestä voidaan puhua tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 27.5.202619.5.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uudet professorit kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 27.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33. Juhlaluentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi 4.6.18.5.2026 14:58:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Hevosen kesyttämisen historia on aiemmin oletettua monipolvisempi – jopa 6000 vuotta yhteiseloa18.5.2026 11:39:20 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus viittaa siihen, että hevosen hyötykäyttö alkoi huomattavasti aiemmin kuin tähän asti on luultu. Hevosia käytettiin järjestelmällisesti ratsuina, työeläiminä ja kauppatavarana jo yli 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti vielä tätäkin varhemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme